Lämmitysjärjestelmästä kokemuksia 2012 - 2014

Moron pitkästä aikaa. Ajattelin kirjoitella kokemuksia lämmitysjärjestelmästä kun sitä nyt on jo useammalta talvelta.

Sähköä on kulunut vuosilla (ilmoitan vain täydet vuodet jotka on asuttu):
2013 = 14500 kwh (laiskahkoa vesitakan lämmitystä)
2014 = aika lailla samaa luokkaa. Tässä myös heijastuu laiskahko vesitakan lämmitys alkuvuodesta sekä autotallin mukaan tulo (plussanpuolella pitäminen suora sähkö noin 35m2).

MELP - Duvents ja maapiiri

Olen ollut Duventsin toimintaan erittäin tyytyväinen. Lämpöä laitteista on jaksanut antaa yksinään koko huusholliin käyttöveden lisäksi aina +5 asteeseen saakka. Eli aina tuolta huhtikuusta lokakuulle. Maapiiristä on ollut iso apu sillä se yksinään jo jaksaa lämmittää etenkin syksyisin mukavasti raakaa ilmaa ennen pumppua. Duvent ohjaa maapiiriä päälle aina alle +5 asteen ja käytännössä tuloilma pysyy yli +5 astetta helposti vaikka yöllä kävisi pakkasen puolella jopa -10 asteessa. Taas helteellä maapiirin käynnistymisen saa säädettyä haluamaansa rajaan Duventsin kautta. Tämäkin ominaisuus on toiminut hienosti, joskaan Duvents ei aivan yksin jaksa koko taloa jäähdyttää esim. +30 asteen helteellä. Kaverina jäähdyttää myös ilmalämpöpumppu. Myöskään sulatuksia ei Duventsin juuri tarvitse maapiirin ansiosta tehdä. Raaka ilma kun pysyy 0 asteen tienoilla jopa -30 asteeseen saakka. Maapiiri vie noin 100w pyöriessään. Ja vielä kertauksena kustannukset noin 1000€ talonrakennuksen yhteydessä! Tämän hankinta ei kaduta, hinta / hyötysuhde kohillaan :)

Pumppu tuottaa siis energiaa noin 8kk ajan hyötysuhteella otto noin 1kw ja tuotto hieman reilu 3 kw. Pumpussa olisi vielä valmius aurinkopaneeleille joka olisi mielenkiintoinen lisä. Joskin olen laskeskellut että kesällä sen tuoma hyöty on aika pieni (MELP lämmittää edullista vetta muutenkin) ja syksyllä ei juuri enään paneeleista saada hyötyä irti. Kevät olisi ehkä se antoisin aika paneeleille mutta kuoletus aika taitaa olla sen verran suuri että saas nähdä raskiiko koskaan tähän investoida :)

Huolto Duventsissa on ollut vaivatonta, ainoastaa suodattimien vaihdot.

VESITAKKA - Hoxter

Kun MELP ei enään jaksa lämmittää on vesitakka lämmennyt joka päivä. Vesitakkaan olen ollut tyytyväinen, joskin jos voisin tehdä uudelleen valinnan valitsisin hieman suurempi pesäisen mallin. Tämä mahdollistaisi paremmin pidempien puiden latomisen pesään ja saisi kerralla suuremman panoksen palamaan. Nyt käytän noin 30 senttisiä puita ja niilläkin saa mukavasti koko 1000l kattilan tuonne 70 asteen tienoille. Kuvassa lämmitetty kuivalla koivulla noin 3/4 osaa pesällinen puita ja lämmöt noin 68 asteessa koko kattilassa. Syksyllä ja keväällä riittää siis puolikas pesä / päivä vallan mainiosti.

Huoltotarve on ollut vesitakan nuohous noin kerran kuukaudessa. Nuohouksessa putsataan vesitakan "tulireiät" joista liekit lyöläpi vesisäiliön ja lämmittävät näin veden.

Puita meillä menee vuodessa hieman reilu 10 pinokuutiota sisältäen saunomisen pari kertaa viikossa.

HARVIA Legend Kiuas + LUPI lämmöntalteenotto 

Kiukaan piipussa on myös LUPI merkkinen rosterista tehty kierukka joka ottaa lämpöä talteen saunottaessa. Käyrän mukaan teho näyttää aikalailla samalta kuin MELP:llä eli jotakuinkin arvioisin veteen siirtyvän LUPI:n kautta 3kw tehoa. Lisäksi tietenkin MELP saa buustia saunan poistoilmasta ja levittää lämpöä myös talteenoton kautta ympäritaloa.

ILMALÄMPÖPUMPPU - FUJITSU ASYG 09 LT Design

Ilmalämpöpumpun laitoin lähinnä mukavuuden halusta kesähelteitä varten. Tällä saadaan viimeisteltyä maalämpöpiirin jo osittain viilentämää sisäilmaan niin että +30 ylittävillä helteillä sisällä on siedettävät 22-23 astetta. Myös syksyllä ja keväällä pumppu on apuna lämmityksessä. Mutta siinä sen rooli on pienempi, vaikka hyötysuhde on jokseenkin aika hyvä siinäkin. Kuitenkin takka on se joka pääasiassa lämmittää pakkasen puolelle siirryttäessä ja silloin ILP on jo säädetty lämpöpyynnöltää pienemmälle. Etäohjaus olisi tässäkin kiva mutta ei välttämätön koska kaukosäätimellä voi ohjtelmoida haluttuja jaksoja eri lämpötiloille.

LATTIALÄMMITYKSEN OHJAUS

Lattialämmityksen ohjaus on Danfoss langattomilla termostaateilla ja kaukosäätimellä. Lamgattomat termarit ovat erittäin käteviä koska ne voidaan siirtää halutessaan mihin tahansa kohtaa huonetta. Kaukosäädin mahdollistaa erilaisia ohjelmointeja kuten lämmönpudotusta tietyille jaksoille. Tämä onkin kätevä ominaisuus esim. pidemmillä reissuilla talvella kun ei olla kotosalla. Ainoa asia mitä tässä kaipaisi ollisi etäyhteys lattialämmön ohjaukseen. Mutta se ei ole välttämätön lisä...

Vesitakka (Hoxter HAKA63/51WI) kuulumisia

Nyt on kertynyt Hoxter vesitakasta vähän reilu vuosi kokemusta. Takka hankittiin www.linnatuli.com ja hyvin pelasi palvelu ja sai nopeasti asiantuntevaa neuvoa (jo ennen takan ostoakin mm. referenssejä joista kysellä kokemuksia). Edellistalven lämmitimme 99% vesitakalla ja tämä talvi on mennyt noin 85% takan voimin. Loput lämmöt antaa MELP, sähkövastus ja kiukaan lämmönkeräin. Sähköä ei siis ole juuri lämmitykseen kulunut mutta joka päivä on saanut puita kantaa :)

Takan tarkka malli on: Haka 63/51WI (W=water ja I=insulation) kulkee myös myös toisella nimellä WK15
Teho: 15kw
Veteen: 11,3kw
Tuplalasi (ei kuumene / heijasta lämpöä niin paljon)
Erillinen säädettävä ilmanotto
Pesään menee kerrallaan noin 15kg puita.

Takasta puuttuu vielä rosterilistat jotka tulevat kiertämään kaikki takan nurkkaosat.

Vesivaraaja meillä on 1000l akvaterm solar jossa hyvin kerrostettu ylä, keski ja alaosa. 1-wire mittaukset joka osassa (kts. kuvat alla).


Latauspumppu on Termovar 72C termostaatilla. Käyrän mukaan näyttää tosin aukeavan jo 67-68 asteessa.  Termovar toimii vastaavasti kuin Laddomat 21-60. Kuten käyrästä voi nähdä, Thermovar alkaa päästämään hiljakseen lämmintä vettä varaajaan lähestulkoon heti kun takka on syttynyt (alalämpö varaajassa saa haaleampaa vettä). Täydellä teholla, kun termostaatti saavuttaa todellisen aukeamisen (ylälämpö ja keskilämpö alkaa nousta). Ulkolämpötilasta riippuen noin puolitoista pesää riittää nostamaan 1000l varaajan ylä ja keskilämmöt +50C -> 65C ja alalämmön +30C -> 60C. Lisäksi vesitakka työntää tehokkaasti jälkilämpöä varaajaan vielä pitkään. Takan virran saantia varmistaa  APC:n 1500VA LCD UPS jolla varmistetaan sähkökatkoksissa Thermovarin pyöriminen sekä lattiakierron vesipumppu jne. Odottelen yhä myös sähkömiestä asentamaan sähkökaappiin vaihdinta jonka kautta talolle voisi syöttää agregaatin kautta sähköä. 



Laskelma käyrästä laskeskeltuna: 

Poltettu puu on koivua (4kw) x 20kg (pesällinen) x 85% hyötysuhde = 68kw energiaa.
Tuosta tehosta noin 25% tulee huoneeseen (17kw), Veteen pitäisi siis mennä 51kw.

Talo kuluttaa noin 2,5kw/h 0 asteessa ja jos katsoo että pieni pakkanen nostaa kerrointa ja käytetään kulutuksena esim. 3kw/h niin vesitakan tuotoksi saadaan 63kw. Eli aikalailla samoilla linjoilla ollaan siitä mitä kokonaisuutena pitäisi tuottaa ja mitä todellisuudessa saadaan. Täytyy ilmojen lämmetessä tehdä sellainen testi että pysäytä lattiakierron ja kokeillaan paljonko varaaja lämpenee per syötetty puun määrä.

Noin 1½ pesällistä (~20kg) vesitakassa. Puiden lisäys näkyy käyrässä klo 19:30.

Harmaa käyrä (jyrkkä nousu klo 17:10)

Punaiset käyrät varaajan keski ja yläosa(nousu klo 18:00)

Violetti varaajan alaosa(nousu alkaa 17:15) Vesitakka puskee viileämpää vettä ennen termostaatin aukeamista.

Seuraava päivä josta näkee että vesitakka lämmittää vielä pitkään siirtämällä jälkilämmön varaajaan. Vielä klo 2:00 yöllä 40c vedellä.

Takka on ollut mielestäni järkevä investointi koska joka tapauksessa olisi jonkinlainen tulisija laittaa. Hinta olisi ollut sama. Vesitakassa lämpö saadaan tasaisesti lattiaan eikä poroteta kaikkea lämpöä yhteen huoneeseen. 

Tässä vielä lyhyt arvio kertyneiden kokemuksien perusteella takasta.


+ Tehokas

+ Tuplalasi -> ei kuumenna olohuonetta sietämättömän kuumaksi :)
+ Lämpö leviää tasaisesti koko taloon varaajan kautta (tämä tietysti on fakta kaikissa vesitakoissa)
+ Huollon helppous. Keraamiset osat on helppo liikuttaa takan sisällä niin että pääsee puhdistamaan nokea pois.
- Tulipesän syvyys rajoittaa pitkien puiden käyttöä koska puita ei saa pinottua järkevästi. Puut täytyy tehdä ensi kerralla 35cm mittaan pinoamista helpottamaan. Toki takka on sievempi koska syvyyttä ei ole liikaa. 
Pesä olisi myös saanut olla suurempi niin että puita saisi kerralla pesään enemmän. Ottaisin nyt astetta suuremman mallin jossa suurempi (leveämpi pesä). Lisäksi pesän ahtaus aiheuttaa sen että kun luukun avaa niin lähes poikkeuksetta vyörähtää kuumia hiiliä luukun alareunasta.
- Puiden lisäys vaatii opettelua. Savuttaa välittömästi sisälle kun ensimmäiset puut heittää hiillokselle. Tässä ei auta edes takkakytkin. Johtuu siitä että Hoxterissa savukaasut ohjataan  juurikin etureunan yläosasta vesisäiliölle ja siitä hormiin.


Seuraavaksi on tarkoitus kokeilla tuolla 82c termostaatilla sekä alkoi kiinnostaa tuollainen elektronin tuloilmanohjaus systeemi. Hoxterilla ja Kratkilla olisi ainakin sellaiset tarjolla. Kratki maksaisi suoraan puolasta 180€ kuluineen. Hoxterista kysely meneillään.

Vesitakassa ensimmäiset tulet + muuta takan ympärillä olevaa vermettä

Putkihommat alkaa olla siinä mallissa että vesivaraaja ja vesitakka on nyt kytketty. Hoxter vesitakkaan saatiin ensimmäisen kerran tulet sunnuntaina 6.11.2011!

Pesässä on lämmitetty pari kertaa rakennusjäte puuta pienehköjä pesällisiä ja hyvin silläkin lämpöä liikkui 1000 litran varaajaan. Ensimmäisellä poltolla yläosan ja keskiosan lämpö oli 40 asteen kieppeillä ja alaosa yli 20 astetta. Lähtötilanne oli 9 asteinen vesi.

Vesitakkana on siis Hoxter Haka 63/51WI. Takka on todella hyvin viimeistelty ja laadukkaan oloinen. Pesä on keraaminen ja kuoret 4-5mm terästä (EN 10025:1993 S235JR- 1.0037). Painoa takalla on noin 230kg. 

Takassa on täydellä pesällä tehoa 22kw joista 15,4kw veteen ja 6,6kw ilmaan. Takassa on kaksinkertainen lasiluukku jotta lasi heijastaisi mahdollisimman vähän lämpöä huoneelle. Takka on myös eristetty kyljistään (kts. kirkkaat kuoret takan ympärillä). Takasta lähtee 200mm savuputki supistettuna 180mm hormiin.

Vesitakka on hankittu www.linnatuli.fi. Kiitokset Ville ja Kalle erinomaisesta asiakaspalvelusta ja neuvoista!

Vesitakan putkitus vedettiin valmiiksi vuotosuojatulla hehkutetulla 22mm cuponor 141 putkella. Putki lämpöeristettiin armaflexillä (solukumi). Putkivetoa tuli reilu 6m vesitakalta varaajalle. Automaattisia ilmausventtiilejä laitettiin reilusti jotta ilmaus ongelmilta vältyttiin. Cuponorin ja kaikki muutkin putket ja liittimet hommasimme Heatcon kautta. Kiitokset Joonakselle ja Saulille!

Pumppuna toimii laddomat 21-60 72 - asteen termostaatilla. Pumppu kierrättää vesitakan vettä niin kauan kunnes vesi on 72 asteista. Tämän jälkeen vesi pukataan varaajalle. Pumpussa on sähkökatkojen varalta vapaakierto, joka tuskin meidän tapauksessamme toimii koska putkivetoa on noin 6 metriä ja se nousee ylöspäin.

UPS pitää virtaa yllä sähkökatkojen varalta. Käyttöön on tulossa APC 1500VA SMART-UPS. APC:n ups jaksaa (ainakin teoriassa) pitää laddomatia ja lattiavesikiertopumppua päällä jopa 5-tuntia. Näin takkatulet ei häiriinny edes sähkökatkoksista. Pienempikin UPS olisi varmaan riittänyt :). Sama ups kytketään myös kiukaan lämmönvaihtimelle jahka sen aika tulee myöhemmin.

Akvaterm solar 1000 vesivaraaja on toimitettu Datasteeliltä (kiitokset Tero Lehtiselle erinomaisesta avusta ja yhteistyöstä!). Ohjeet kytkentöihin Terolta ja Akvatermiltä.Kiitokset myös Akvatermille erittäin asiallisesta asiakaspalvelusta.

Akvatermissä on käytössä 6 kw sähkövastus (jota ei vielä ole kytketty), esilämmityskierukka lämpimälle käyttövedelle, pääkierukka lämpimälle käyttövedelle sekä aurinkokierukka (tulevaisuutta varten). Vesitakan kuuma puoli tulee varaajaan yläosasta ja kylmäpuoli alaosasta. Futuran ja kiukaan lämmöntalteenotto liittyvät myös varaajaan yläosasta (ei vielä kytketty). Lattialämmityksen menovesi tulee nelitieventtiilin kautta.

Ouman EH-800B hoitaa lattialämmityksen menoveden säädön. Menoveteen otetaan lämpöä nelitieventtiilin avulla kattilan keski ja yläosasta. Nelitieventtiilissä idea on se että mikäli keskiosan lämpötila ei ole riittävä, ottaa nelitieventtiili lämpöä myös kattilan yläosasta. Ouman katsoo ulkolämpötilan mukaan sopivan lämpötilan lattian menovedelle ja asennamme myös sisälämpöanturin joka vaikuttaa osaltaan menoveden lämpötilaan. Oumannin käyttöönotto oli helppo ja se näytti hoitavan hommansa oikein mallikkaasti. Myös käyttäminen oli aika itsestään selvää. Ei juuri ohjeita tarvitse aukoa...

Hormi on schiedelin Rondo plus jossa on keraaminen sisus + villa + harkko. Hormin koko on 180mm. Pituutta noin 8,5m.

Schiedel Rondo plus

Takka sivusta

Laddomat 21-60

Cuponor 141 putkitusta

Ensimmäiset tulet!

Akvaterm Solar 1000 putkineen

Ouman EH-800b kytkettynä nelitieventtiiliin

Vesitakka katsaus

Olen todennut että järkevin takkavaihtoehto olisi vesitakka koska se ei keskitä lämpöä yhteen paikkaan olohuoneessa vaan jakaa lämmön tasaisesti koko taloon vesikiertoisen lattialämmityksen kautta. Lämpösäteily ulospäin on ainoastaan 10-15% luokkaa. Nykysillä matalaenergiataloilla tai passiivitaloilla normaalin massaan perustuvan takan/uunin lämmittäminen on ongelmallista. Olohuone lämpenee helposti yli +25 asteen ja muihin huoneisiin lämpö leviää maltillisemmin vain ilmanvaihdon kautta.

Olen yrittänyt etsiä tietoa suomessa myytävistä vesitakoista. Valitettavasti tuote on suomen kamaralla vielä tuore ja tarjonta on vähäistä. Niinpä kokemuksiakaan ei ole vielä hirmuisesti kertynyt. Tätä täytyy oikein ihmetellä koska suomen luulisi olevan edelläkävijä takkojen valmistamisessa. Ainoa joka on edes jollain tavalla lähtenyt tähän mukaan on Tulikivi/Kermansavi. Tulikiven tarjoama ratkaisu on upottaa lämpöä siirtävät elementit normaaliin kivitakkaan jota kautta takan/uunin pintalämpöjä saadaan alemmas ja siirrettyä veteen. Tämä on kuitenkin viritys vanhan päälle, ei oikea vesitakka.

Vesitakoissa myös hyötysuhde on varsin hyvä. Luettujen kokemusten perusteella  1-2 pesällistä puita päivässä riittää tuottamaan tarvittavan lämpimän veden. Tämä olisi itsellänikin tavoittaana. Oman lisänsä tuonee minulla vielä savukaasukeräin joka tulee saunan kiukaan yhteyteen.

Yksi ajankohtainen ja huomionarvoinen asia vesitakkaa hankkiessa on sähkökatkokset. Viime viikon lehdista on varmasti osunut jokaisen silmiin uutiset joissa useita kotitalouksia on päiväkausia ilman sähköä. Vesitakkahan ei toimi ilman sähköä koska vesi täytyy saada kiertämään kiertovesipumpun avulla vesivaraajaan ja sieltä lattiaan. Tähänkin on onneksi keinot: akkuvaraus invertterin kautta pyörittämään kiertovesipumppuja tai parempi vaihtoehto, agrigaatin ohisyöttö sähkötauluun. Jälkimmäisessä tapauksessa saadaan sähköistettyä koko talo (tosin ei kovin suurelle kuormalle).

Kirjoitan tähän Suomessa jälleenmyytävistä vesitakoista joita olen itse löytänyt. Osasta löytyy jonkinlaista keskustelua. Sanonpa sanasen myös jälleenmyyjistä joilta olen takoista tietoja ja tarjouksia pyydellyt...

Kuulisin mielelläni lisää tietoa vesitakoista jos jollakulla sellaista on.

Nordica (Italialainen). Tätä myy mm. Tulituote.
Tässä keskustelussa on tuore takan pystytys 2011. Tulituoteelle täytyy antaa erittäin hyvät pointsit asiakaspalvelusta ja tuotteetkin ovat sivuilla hyvin esillä. Hyvän tarjouksen myös sain tuolta kokonaispaketista jossa olisi ollut Thermobase BSA takkasydän, regulaattori, pumput ym. Takkasydän noin ~3000€.


Interwebissä on kuitenkin epäilyjä Italialaisien vesitakkojen laadusta. Tiedä sitten onko väitteillä jotain perää. Kannattanee kysellä oheisen linkin kautta kokemuksia takasta ja sen laadusta.


Normatherm (Saksalainen)
Ehkä se vesitakkojen "Mersu". Keskusteluja löytyy tästä takasta kaikista eniten ja niistä päätelleen tämä takka on yleinen passiivi taloissa saksanmaalla. Itsekin todennäköisesti tähän päädyn sen laatumielikuvan ja toiminnallisuuden takia. Keskusteluja:


http://www.passiivi.fi/sivu/forum_nayta&vid=312
http://www.passiivi.fi/sivu/forum_nayta&vid=1674
http://www.passiv.fi/?page=7&lang=fi&kate=Normatherm-vesitakka - Kuvia

http://www.passiivienergiatalo.com/?page_id=54
http://www.passiivienergiatalo.com/?p=481

Takkaa myy suomessa:
www.vesitakka.fi jota en voi ainakaan omakohtaisilla kokemuksilla suositella. Sivustoilta ei löyty muita yhteystietoja kuin sähköposti. Tarjouksen tuolta kyllä sain mutta kun kysyin tarkempia tietoja ei sitä noteerattu lainkaan. Tarjouksen perään kyllä kyseltiin, mutta taaskaan ei muuta välitetty vastata kun yritin kysellä tarkennusta toimitukseen.
www.ricadesign.com tänne myös risut. Kyselin tarjousta ensin puhelimitse ja silloin sainkin langan päähän asiallisen henkilön joka osasi jotain takasta kertoa. Kuitenkaan tähänkään mennessä en ole saanut tarjousta kirjallisena useista sähköposteista ja soittopyynnöistä huolimatta.
www.linnatuli.fi asiallista tietoa takoista ja tarjous tuli nopeasti. Täältä todennäköisesti tilaan takkani jos en päädy suoraan saksasta tilaamaan.


Valmistajan takuu 3 vuotta

Kratki (Puolalainen).

Mielenkiintoinen vaihtoehto olisi Kratki Puolasta. Vesitakka on valmistettu 4mm kattilateräksestä ja takkaan saa vaikka mitä herkkuja. Tässä mm.  elektroninen tuloilmanohjain. Takassa on esitteen mukaan varsin hyvät hyötysuhteet ja hinta ei ole kovin suolainen, noin 3000€. Tätä myy suomen ekotalot jotka tarjoaa takka sydämelle 5 vuoden takuun. Asiallista yhteyden pitoa mitä olen tähän mennessä takoista kysellyt.

Voi olla varteenotettava vaihtoehto Normathermille!

Referenssikohde suomen ekotalojen sivuilta

Hoxter (Tsekkiläinen). Tätä myy linnatuli
http://www.linnatuli.fi/assets/files/hoxter/Katalog%20HOXTER%20ver.01.pdf

En löytänyt kokemuksia suomesta. Linnatulella olen saanut tähän referenssikohteen yhteystiedot. En ole vielä toistaiseksi ollut yhteydessä.

Exoflame (Ruotsalainen). Tätä myy euronom.
http://www.euronom.fi/filer/Exo_Flame_tuotekortti_0109.pdf

Esitteen mukaan aika heikko hyötysuhde.
Yksi keskustelu suomi24 palstalta.