Vesitakka (Hoxter HAKA63/51WI) kuulumisia

Nyt on kertynyt Hoxter vesitakasta vähän reilu vuosi kokemusta. Takka hankittiin www.linnatuli.com ja hyvin pelasi palvelu ja sai nopeasti asiantuntevaa neuvoa (jo ennen takan ostoakin mm. referenssejä joista kysellä kokemuksia). Edellistalven lämmitimme 99% vesitakalla ja tämä talvi on mennyt noin 85% takan voimin. Loput lämmöt antaa MELP, sähkövastus ja kiukaan lämmönkeräin. Sähköä ei siis ole juuri lämmitykseen kulunut mutta joka päivä on saanut puita kantaa :)

Takan tarkka malli on: Haka 63/51WI (W=water ja I=insulation) kulkee myös myös toisella nimellä WK15
Teho: 15kw
Veteen: 11,3kw
Tuplalasi (ei kuumene / heijasta lämpöä niin paljon)
Erillinen säädettävä ilmanotto
Pesään menee kerrallaan noin 15kg puita.

Takasta puuttuu vielä rosterilistat jotka tulevat kiertämään kaikki takan nurkkaosat.

Vesivaraaja meillä on 1000l akvaterm solar jossa hyvin kerrostettu ylä, keski ja alaosa. 1-wire mittaukset joka osassa (kts. kuvat alla).


Latauspumppu on Termovar 72C termostaatilla. Käyrän mukaan näyttää tosin aukeavan jo 67-68 asteessa.  Termovar toimii vastaavasti kuin Laddomat 21-60. Kuten käyrästä voi nähdä, Thermovar alkaa päästämään hiljakseen lämmintä vettä varaajaan lähestulkoon heti kun takka on syttynyt (alalämpö varaajassa saa haaleampaa vettä). Täydellä teholla, kun termostaatti saavuttaa todellisen aukeamisen (ylälämpö ja keskilämpö alkaa nousta). Ulkolämpötilasta riippuen noin puolitoista pesää riittää nostamaan 1000l varaajan ylä ja keskilämmöt +50C -> 65C ja alalämmön +30C -> 60C. Lisäksi vesitakka työntää tehokkaasti jälkilämpöä varaajaan vielä pitkään. Takan virran saantia varmistaa  APC:n 1500VA LCD UPS jolla varmistetaan sähkökatkoksissa Thermovarin pyöriminen sekä lattiakierron vesipumppu jne. Odottelen yhä myös sähkömiestä asentamaan sähkökaappiin vaihdinta jonka kautta talolle voisi syöttää agregaatin kautta sähköä. 



Laskelma käyrästä laskeskeltuna: 

Poltettu puu on koivua (4kw) x 20kg (pesällinen) x 85% hyötysuhde = 68kw energiaa.
Tuosta tehosta noin 25% tulee huoneeseen (17kw), Veteen pitäisi siis mennä 51kw.

Talo kuluttaa noin 2,5kw/h 0 asteessa ja jos katsoo että pieni pakkanen nostaa kerrointa ja käytetään kulutuksena esim. 3kw/h niin vesitakan tuotoksi saadaan 63kw. Eli aikalailla samoilla linjoilla ollaan siitä mitä kokonaisuutena pitäisi tuottaa ja mitä todellisuudessa saadaan. Täytyy ilmojen lämmetessä tehdä sellainen testi että pysäytä lattiakierron ja kokeillaan paljonko varaaja lämpenee per syötetty puun määrä.

Noin 1½ pesällistä (~20kg) vesitakassa. Puiden lisäys näkyy käyrässä klo 19:30.

Harmaa käyrä (jyrkkä nousu klo 17:10)

Punaiset käyrät varaajan keski ja yläosa(nousu klo 18:00)

Violetti varaajan alaosa(nousu alkaa 17:15) Vesitakka puskee viileämpää vettä ennen termostaatin aukeamista.

Seuraava päivä josta näkee että vesitakka lämmittää vielä pitkään siirtämällä jälkilämmön varaajaan. Vielä klo 2:00 yöllä 40c vedellä.

Takka on ollut mielestäni järkevä investointi koska joka tapauksessa olisi jonkinlainen tulisija laittaa. Hinta olisi ollut sama. Vesitakassa lämpö saadaan tasaisesti lattiaan eikä poroteta kaikkea lämpöä yhteen huoneeseen. 

Tässä vielä lyhyt arvio kertyneiden kokemuksien perusteella takasta.


+ Tehokas

+ Tuplalasi -> ei kuumenna olohuonetta sietämättömän kuumaksi :)
+ Lämpö leviää tasaisesti koko taloon varaajan kautta (tämä tietysti on fakta kaikissa vesitakoissa)
+ Huollon helppous. Keraamiset osat on helppo liikuttaa takan sisällä niin että pääsee puhdistamaan nokea pois.
- Tulipesän syvyys rajoittaa pitkien puiden käyttöä koska puita ei saa pinottua järkevästi. Puut täytyy tehdä ensi kerralla 35cm mittaan pinoamista helpottamaan. Toki takka on sievempi koska syvyyttä ei ole liikaa. 
Pesä olisi myös saanut olla suurempi niin että puita saisi kerralla pesään enemmän. Ottaisin nyt astetta suuremman mallin jossa suurempi (leveämpi pesä). Lisäksi pesän ahtaus aiheuttaa sen että kun luukun avaa niin lähes poikkeuksetta vyörähtää kuumia hiiliä luukun alareunasta.
- Puiden lisäys vaatii opettelua. Savuttaa välittömästi sisälle kun ensimmäiset puut heittää hiillokselle. Tässä ei auta edes takkakytkin. Johtuu siitä että Hoxterissa savukaasut ohjataan  juurikin etureunan yläosasta vesisäiliölle ja siitä hormiin.


Seuraavaksi on tarkoitus kokeilla tuolla 82c termostaatilla sekä alkoi kiinnostaa tuollainen elektronin tuloilmanohjaus systeemi. Hoxterilla ja Kratkilla olisi ainakin sellaiset tarjolla. Kratki maksaisi suoraan puolasta 180€ kuluineen. Hoxterista kysely meneillään.