Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 28. joulukuuta 2013

Autotalli nousee osa - 2


Löysin taas motivaatiota ja aikaa kirjoitella pienen sepostuksen autotallin etenemisestä. Alla muutama kuva ja paljon tekstiä :)

Lattiaan laitoin 200mm styroksia (routaa ja lattiaa sekaisin) jotka sain hommattua ylijäämänä paikallisilta keskisuomalaisilta rakentajilta (facebook rakentaja ryhmän kautta). Lisäksi lattian päällimmäinen kerros tuli 50mm finnfoamista. Eli yhteensä siis aika mukava määrä eristettä autotallin lattiaan 250mm.


Lisäksi lattiaan tuli umpikaivo. Umpikaivo sen vuoksi että viemäröintiä en halunnut alkaa vetämään koska autoa ei pidetä meillä tallissa. Sulamisvettä tulee siis todella harvoin ja se mikä tulee niin pumpataan pois umpikaivosta (60l).

Lämmitys tullaan toteuttamaan vesikiertoputkilla, jotka nekin omaa ja naapurin ylijäämää. Lattialämmityksen toteutan ensi alkuun sähköllä niin että Biltemasta edullinen varaaja johon kiertovesipumppu jota sitten pyöritetään termostaatin avulla. Ja tietysti glykoliseos lattiaan.


Eristeet lattiassa
Valu liipattuna



Tuuletuksen tulen hoitamaan luonnollisena ilmanvaihtona 100mm tulo ja poisto + kosteuteen reagoivalla tuulettimella poistokanavaan. Ja käytössä myös ilmankuivain, joka myös osaltaan lämmittää tallia.Ilmankuivain on mielestäni erinomainen varuste autotallissa. Kuivattaa ja jaksaa lämmittää tallia noin +8 asteeseen. Hyötysuhdekin pitäisi olla parempi kuin 1:1.


Seiniin tuli talosta ylimääräiseksi jääneet eko villa eristeet 150mm + tuulensuojaksi tuulensuojakipsiä sekä leijonarunko levyä (myöskin paikallista ylijäämää). Pintana talosta jääneitä lattiakipsilevyjä sekä ek kipsiä.Alarajassa lattiasta 30cm kiertää 30cm filmivaneri (kestää paremmin kolhuja).
Ikkunat tilasin suomen ylijäämävarastolta. Ikkunoissa tuplalasi ja ilmoitettu U-arvo 1,4.  
Ovi tuli ihan perusvalkoisena Palokan Terrasta.
Katossa 350mm Termex puhallusvilla, pahvi sekä ek kipsi. Pellit otimme Jyväskylästä RTV:n kautta ja merkki oli weckmann tiilikuviolla.

Autokatoksen päälle tulee pieni säilytystila esim. talvitavaroille (pulkat, kolat, jne). Ja tuohon tilaan pääsee luukun kautta kolmion päädystä.

Routaeristeeksi ulkopuolelle tuli finnfoamit 10cm.

Autotallin nosto-ovi tuli Profidoor Oy:ltä Jyväskylästä. Oven otin asennettuna. Alla muutama kuva miltä oven kuvio näyttää ja moottorin asennuksesta paikanpäällä. Päädyin tähän oveen koska ovi oli saanut hyvää palautetta useissa eri keskusteluissa. Ovi ja moottori vaikuttaakin erittäin laadukkaalta. Toinen vastaava ovi otettiin toiseen kohteeseen ja siellä ovi asennettiin itse. Myös asennus oli erittäin helppo ja hyvin ohjeistettu. mm. jousia ei tarvinnut säädellä lainkaan.

Moottori: Liftmaster LM50 EVO. Mukana kaksi kauko-ohjainta ja säinäpainike.
Oven malli: Ryterna R40 SM Midrib keskiura, sileä, väri valkoinen








maanantai 22. heinäkuuta 2013

Autotalli nousee - osa1

Blogi kirjoitukset ovat harventuneet kun talo on valmiimpi. Nyt on aika taas avata sanaista arkkua ja kirjoittaa uutta tekstiä kun autotalli on valmistumassa.

Projekti on tarkemmin autotalli + katos, erillisellä käyntiovella. Autotalliin tulee yhtenäinen iso tila jossa ei ole tarkoitus autoa säilyttää :). Satunnaiseen näpertelyyn ja autotalli romujen säilytykseen. Lämmöt tulee todennäköisesti edullisella ilmalämpöpumpulla mutta lattiaan vedän varalta myös vesiputket. Kosteuden poisto automaattisella tehostetulla puhaltimella (PAX?) ja muuten painovoimainen ilmanvaihto (mahdollisesti kevyellä puhaltimella avustettuna). Pari PC:tä nörtillä tulee tietysti pörisemään myös autotalliin. Mahdollisesti myös lämpökanaali tulevaa varten talon tekniseen tilaan...

Suunnittelu ja tarjoukset

Autotalli projekti lähti siitä että ensin pohdittiin millä ratkaisulla toteutusta lähdetään tekemään. Tähän vaikuttavia tekijöitä olivat: raha sekä vähäinen aika.

Vaihtoehtoina olivat:
- Kappaletavarasta (ei juurikaan omaa puutavaraa)
- Precut
- Pienelementeistä (useita toimittajia)
- Suurelementistä

Aikani tarjouksia ja paketteja laskeskeltuani tulin siihen tulokseen että pien- tai suurelementit eivät tule ainakaan kalliimmaksi kuin alkaa kuskaamaan tavaraa rautakaupasta kappaletavarana ja sopivaa precut pakettiakaan ei oikein löytynyt (se mikä löytyi oli huomattavasti kalliimpi). Elementit säästäisivät lisäksi aikaa ja talli saadaan nopeasti sateelta suojaan joten runko on taatusti kuiva.

Tarjouksia laitoin useammalle toimittajalle ja valinta kohdistui SF-rakentajien: kat-tava-a malliin. http://www.rakentava.fi/mallisto/kat-tava-a-2s.html

Maatyöt

Hiekan/kivituhkan siirrossa meillä oli lainassa Avant etukuormaajalla. Avantilla teimme kaikki siirtotyöt murskeesta eteenpäin ja avant mahtui viemään myös sisätäytön perille asti autotalliin ja katokseen. Tuo oli todella näppärä kone jota pystyi vielä siirtelemään itse peräkärryllä. Tuo on myös huomattavasti ketterämpi kuin kaivinkone + jättää vähemmän vahinkoa. esim jälkiä nurmikkoon.

Itse autotallin pohja rakentui seuraavasti. Alla tärytetty murskepatja johon tärytettiin kivituhkasta tasattu peti anturamuotille. Suosittelen kivituhkaa muotin alle jos pohja pitää oikaista. Oikaisu on todella helppoa ja tulee helposti kantava/kova. Tämän jälkeen muottien kasaus ja muotit tuettiin hiekalla molemmin puolin ja sisäpuolelta laudoilla niin ettei muotit painu kasaan.

Antura, perustus

Anturamuotit teimme vastaavasti kuin talossamme, eli xps levystä sahailtiin sopivat palat ja ne ruuveilla ja uretaanilla kiinni toisiinsa. Suosittelen lämpimästi muottia xps:stä. Siinä saa samoin kustannuksin muotin (vrt. lauta muottiin) ja samalla villasukan anturan ympärille. Anturan valu tuli tuosta naapuri betoniasemalta. Perustus tehtiin harkoista. 200 + 125.

Elementtien ja ristikoiden pystytys

Elementtien pystytys alkoin perjantaina noin klo 12:30. Ensin levitettiin huovat harkkojen päälle ja elementit alkoivat nousta. Nurkkaratkaisu oli tehty fiksusti niin että nurkkat osuivat helposti oikealle kohdalle. Kuski nosti vielä kattoristikot ylös nipussa ja pääsi ajelemaan pari tuntia elementtien nostosta takaisin päin. Elementit olivat siis tässä vaiheessa jo pystyssä ja alettiin asentelemaan kattoristikoita paikoilleen. Ristikot olivat vähän hitaampi asentaa kuin seinät mutta nekin oli jo tukevasti katolla noin klo 19:00. Seuraavana päivänä meni vielä muutama tunti aluskatteen asennuksessa ja sen jälkeen talli olikin jo säältä suojassa.

Sisäpuoliset työt

Seuraavaksi talliin ja autokatokseen ajettiin sisätäytöt Avantilla ja sen jälkeen asentelemaan tuulensuojalevyjä. Ne asennetaan seiniin näppärästi sisältäpäin.

Seuraavaksi...

Ikkunat, käyntiovi, lattiaan eristykset, sähköjen vedot, lattian valu, eristys, katon kipsit, nosto-ovi. Näistä lisää myöhemin osassa 2 :)








sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Vesitakka (Hoxter HAKA63/51WI) kuulumisia

Nyt on kertynyt Hoxter vesitakasta vähän reilu vuosi kokemusta. Takka hankittiin www.linnatuli.com ja hyvin pelasi palvelu ja sai nopeasti asiantuntevaa neuvoa (jo ennen takan ostoakin mm. referenssejä joista kysellä kokemuksia). Edellistalven lämmitimme 99% vesitakalla ja tämä talvi on mennyt noin 85% takan voimin. Loput lämmöt antaa MELP, sähkövastus ja kiukaan lämmönkeräin. Sähköä ei siis ole juuri lämmitykseen kulunut mutta joka päivä on saanut puita kantaa :)

Takan tarkka malli on: Haka 63/51WI (W=water ja I=insulation) kulkee myös myös toisella nimellä WK15
Teho: 15kw
Veteen: 11,3kw
Tuplalasi (ei kuumene / heijasta lämpöä niin paljon)
Erillinen säädettävä ilmanotto
Pesään menee kerrallaan noin 15kg puita.

Takasta puuttuu vielä rosterilistat jotka tulevat kiertämään kaikki takan nurkkaosat.


Vesivaraaja meillä on 1000l akvaterm solar jossa hyvin kerrostettu ylä, keski ja alaosa. 1-wire mittaukset joka osassa (kts. kuvat alla).


Latauspumppu on Termovar 72C termostaatilla. Käyrän mukaan näyttää tosin aukeavan jo 67-68 asteessa.  Termovar toimii vastaavasti kuin Laddomat 21-60. Kuten käyrästä voi nähdä, Thermovar alkaa päästämään hiljakseen lämmintä vettä varaajaan lähestulkoon heti kun takka on syttynyt (alalämpö varaajassa saa haaleampaa vettä). Täydellä teholla, kun termostaatti saavuttaa todellisen aukeamisen (ylälämpö ja keskilämpö alkaa nousta). Ulkolämpötilasta riippuen noin puolitoista pesää riittää nostamaan 1000l varaajan ylä ja keskilämmöt +50C -> 65C ja alalämmön +30C -> 60C. Lisäksi vesitakka työntää tehokkaasti jälkilämpöä varaajaan vielä pitkään. Takan virran saantia varmistaa  APC:n 1500VA LCD UPS jolla varmistetaan sähkökatkoksissa Thermovarin pyöriminen sekä lattiakierron vesipumppu jne. Odottelen yhä myös sähkömiestä asentamaan sähkökaappiin vaihdinta jonka kautta talolle voisi syöttää agregaatin kautta sähköä. 



Laskelma käyrästä laskeskeltuna: 

Poltettu puu on koivua (4kw) x 20kg (pesällinen) x 85% hyötysuhde = 68kw energiaa.
Tuosta tehosta noin 25% tulee huoneeseen (17kw), Veteen pitäisi siis mennä 51kw.

Talo kuluttaa noin 2,5kw/h 0 asteessa ja jos katsoo että pieni pakkanen nostaa kerrointa ja käytetään kulutuksena esim. 3kw/h niin vesitakan tuotoksi saadaan 63kw. Eli aikalailla samoilla linjoilla ollaan siitä mitä kokonaisuutena pitäisi tuottaa ja mitä todellisuudessa saadaan. Täytyy ilmojen lämmetessä tehdä sellainen testi että pysäytä lattiakierron ja kokeillaan paljonko varaaja lämpenee per syötetty puun määrä.


Noin 1½ pesällistä (~20kg) vesitakassa. Puiden lisäys näkyy käyrässä klo 19:30.
Harmaa käyrä (jyrkkä nousu klo 17:10)
Punaiset käyrät varaajan keski ja yläosa(nousu klo 18:00)
Violetti varaajan alaosa(nousu alkaa 17:15) Vesitakka puskee viileämpää vettä ennen termostaatin aukeamista.
Seuraava päivä josta näkee että vesitakka lämmittää vielä pitkään siirtämällä jälkilämmön varaajaan. Vielä klo 2:00 yöllä 40c vedellä.

Takka on ollut mielestäni järkevä investointi koska joka tapauksessa olisi jonkinlainen tulisija laittaa. Hinta olisi ollut sama. Vesitakassa lämpö saadaan tasaisesti lattiaan eikä poroteta kaikkea lämpöä yhteen huoneeseen. 

Tässä vielä lyhyt arvio kertyneiden kokemuksien perusteella takasta.


+ Tehokas

+ Tuplalasi -> ei kuumenna olohuonetta sietämättömän kuumaksi :)
+ Lämpö leviää tasaisesti koko taloon varaajan kautta (tämä tietysti on fakta kaikissa vesitakoissa)
+ Huollon helppous. Keraamiset osat on helppo liikuttaa takan sisällä niin että pääsee puhdistamaan nokea pois.
- Tulipesän syvyys rajoittaa pitkien puiden käyttöä koska puita ei saa pinottua järkevästi. Puut täytyy tehdä ensi kerralla 35cm mittaan pinoamista helpottamaan. Toki takka on sievempi koska syvyyttä ei ole liikaa. 
Pesä olisi myös saanut olla suurempi niin että puita saisi kerralla pesään enemmän. Ottaisin nyt astetta suuremman mallin jossa suurempi (leveämpi pesä). Lisäksi pesän ahtaus aiheuttaa sen että kun luukun avaa niin lähes poikkeuksetta vyörähtää kuumia hiiliä luukun alareunasta.
- Puiden lisäys vaatii opettelua. Savuttaa välittömästi sisälle kun ensimmäiset puut heittää hiillokselle. Tässä ei auta edes takkakytkin. Johtuu siitä että Hoxterissa savukaasut ohjataan  juurikin etureunan yläosasta vesisäiliölle ja siitä hormiin.


Seuraavaksi on tarkoitus kokeilla tuolla 82c termostaatilla sekä alkoi kiinnostaa tuollainen elektronin tuloilmanohjaus systeemi. Hoxterilla ja Kratkilla olisi ainakin sellaiset tarjolla. Kratki maksaisi suoraan puolasta 180€ kuluineen. Hoxterista kysely meneillään.