Lämmitysjärjestelmästä kokemuksia 2012 - 2014

Moron pitkästä aikaa. Ajattelin kirjoitella kokemuksia lämmitysjärjestelmästä kun sitä nyt on jo useammalta talvelta.

Sähköä on kulunut vuosilla (ilmoitan vain täydet vuodet jotka on asuttu):
2013 = 14500 kwh (laiskahkoa vesitakan lämmitystä)
2014 = aika lailla samaa luokkaa. Tässä myös heijastuu laiskahko vesitakan lämmitys alkuvuodesta sekä autotallin mukaan tulo (plussanpuolella pitäminen suora sähkö noin 35m2).

MELP - Duvents ja maapiiri

Olen ollut Duventsin toimintaan erittäin tyytyväinen. Lämpöä laitteista on jaksanut antaa yksinään koko huusholliin käyttöveden lisäksi aina +5 asteeseen saakka. Eli aina tuolta huhtikuusta lokakuulle. Maapiiristä on ollut iso apu sillä se yksinään jo jaksaa lämmittää etenkin syksyisin mukavasti raakaa ilmaa ennen pumppua. Duvent ohjaa maapiiriä päälle aina alle +5 asteen ja käytännössä tuloilma pysyy yli +5 astetta helposti vaikka yöllä kävisi pakkasen puolella jopa -10 asteessa. Taas helteellä maapiirin käynnistymisen saa säädettyä haluamaansa rajaan Duventsin kautta. Tämäkin ominaisuus on toiminut hienosti, joskaan Duvents ei aivan yksin jaksa koko taloa jäähdyttää esim. +30 asteen helteellä. Kaverina jäähdyttää myös ilmalämpöpumppu. Myöskään sulatuksia ei Duventsin juuri tarvitse maapiirin ansiosta tehdä. Raaka ilma kun pysyy 0 asteen tienoilla jopa -30 asteeseen saakka. Maapiiri vie noin 100w pyöriessään. Ja vielä kertauksena kustannukset noin 1000€ talonrakennuksen yhteydessä! Tämän hankinta ei kaduta, hinta / hyötysuhde kohillaan :)

Pumppu tuottaa siis energiaa noin 8kk ajan hyötysuhteella otto noin 1kw ja tuotto hieman reilu 3 kw. Pumpussa olisi vielä valmius aurinkopaneeleille joka olisi mielenkiintoinen lisä. Joskin olen laskeskellut että kesällä sen tuoma hyöty on aika pieni (MELP lämmittää edullista vetta muutenkin) ja syksyllä ei juuri enään paneeleista saada hyötyä irti. Kevät olisi ehkä se antoisin aika paneeleille mutta kuoletus aika taitaa olla sen verran suuri että saas nähdä raskiiko koskaan tähän investoida :)

Huolto Duventsissa on ollut vaivatonta, ainoastaa suodattimien vaihdot.

VESITAKKA - Hoxter

Kun MELP ei enään jaksa lämmittää on vesitakka lämmennyt joka päivä. Vesitakkaan olen ollut tyytyväinen, joskin jos voisin tehdä uudelleen valinnan valitsisin hieman suurempi pesäisen mallin. Tämä mahdollistaisi paremmin pidempien puiden latomisen pesään ja saisi kerralla suuremman panoksen palamaan. Nyt käytän noin 30 senttisiä puita ja niilläkin saa mukavasti koko 1000l kattilan tuonne 70 asteen tienoille. Kuvassa lämmitetty kuivalla koivulla noin 3/4 osaa pesällinen puita ja lämmöt noin 68 asteessa koko kattilassa. Syksyllä ja keväällä riittää siis puolikas pesä / päivä vallan mainiosti.

Huoltotarve on ollut vesitakan nuohous noin kerran kuukaudessa. Nuohouksessa putsataan vesitakan "tulireiät" joista liekit lyöläpi vesisäiliön ja lämmittävät näin veden.

Puita meillä menee vuodessa hieman reilu 10 pinokuutiota sisältäen saunomisen pari kertaa viikossa.

HARVIA Legend Kiuas + LUPI lämmöntalteenotto 

Kiukaan piipussa on myös LUPI merkkinen rosterista tehty kierukka joka ottaa lämpöä talteen saunottaessa. Käyrän mukaan teho näyttää aikalailla samalta kuin MELP:llä eli jotakuinkin arvioisin veteen siirtyvän LUPI:n kautta 3kw tehoa. Lisäksi tietenkin MELP saa buustia saunan poistoilmasta ja levittää lämpöä myös talteenoton kautta ympäritaloa.

ILMALÄMPÖPUMPPU - FUJITSU ASYG 09 LT Design

Ilmalämpöpumpun laitoin lähinnä mukavuuden halusta kesähelteitä varten. Tällä saadaan viimeisteltyä maalämpöpiirin jo osittain viilentämää sisäilmaan niin että +30 ylittävillä helteillä sisällä on siedettävät 22-23 astetta. Myös syksyllä ja keväällä pumppu on apuna lämmityksessä. Mutta siinä sen rooli on pienempi, vaikka hyötysuhde on jokseenkin aika hyvä siinäkin. Kuitenkin takka on se joka pääasiassa lämmittää pakkasen puolelle siirryttäessä ja silloin ILP on jo säädetty lämpöpyynnöltää pienemmälle. Etäohjaus olisi tässäkin kiva mutta ei välttämätön koska kaukosäätimellä voi ohjtelmoida haluttuja jaksoja eri lämpötiloille.

LATTIALÄMMITYKSEN OHJAUS

Lattialämmityksen ohjaus on Danfoss langattomilla termostaateilla ja kaukosäätimellä. Lamgattomat termarit ovat erittäin käteviä koska ne voidaan siirtää halutessaan mihin tahansa kohtaa huonetta. Kaukosäädin mahdollistaa erilaisia ohjelmointeja kuten lämmönpudotusta tietyille jaksoille. Tämä onkin kätevä ominaisuus esim. pidemmillä reissuilla talvella kun ei olla kotosalla. Ainoa asia mitä tässä kaipaisi ollisi etäyhteys lattialämmön ohjaukseen. Mutta se ei ole välttämätön lisä...

Autotalli nousee osa - 2

Löysin taas motivaatiota ja aikaa kirjoitella pienen sepostuksen autotallin etenemisestä. Alla muutama kuva ja paljon tekstiä :)

Lattiaan laitoin 200mm styroksia (routaa ja lattiaa sekaisin) jotka sain hommattua ylijäämänä paikallisilta keskisuomalaisilta rakentajilta (facebook rakentaja ryhmän kautta). Lisäksi lattian päällimmäinen kerros tuli 50mm finnfoamista. Eli yhteensä siis aika mukava määrä eristettä autotallin lattiaan 250mm.


Lisäksi lattiaan tuli umpikaivo. Umpikaivo sen vuoksi että viemäröintiä en halunnut alkaa vetämään koska autoa ei pidetä meillä tallissa. Sulamisvettä tulee siis todella harvoin ja se mikä tulee niin pumpataan pois umpikaivosta (60l).

Lämmitys tullaan toteuttamaan vesikiertoputkilla, jotka nekin omaa ja naapurin ylijäämää. Lattialämmityksen toteutan ensi alkuun sähköllä niin että Biltemasta edullinen varaaja johon kiertovesipumppu jota sitten pyöritetään termostaatin avulla. Ja tietysti glykoliseos lattiaan.

Eristeet lattiassa

Valu liipattuna

Tuuletuksen tulen hoitamaan luonnollisena ilmanvaihtona 100mm tulo ja poisto + kosteuteen reagoivalla tuulettimella poistokanavaan. Ja käytössä myös ilmankuivain, joka myös osaltaan lämmittää tallia.Ilmankuivain on mielestäni erinomainen varuste autotallissa. Kuivattaa ja jaksaa lämmittää tallia noin +8 asteeseen. Hyötysuhdekin pitäisi olla parempi kuin 1:1.


Seiniin tuli talosta ylimääräiseksi jääneet eko villa eristeet 150mm + tuulensuojaksi tuulensuojakipsiä sekä leijonarunko levyä (myöskin paikallista ylijäämää). Pintana talosta jääneitä lattiakipsilevyjä sekä ek kipsiä.Alarajassa lattiasta 30cm kiertää 30cm filmivaneri (kestää paremmin kolhuja).
Ikkunat tilasin suomen ylijäämävarastolta. Ikkunoissa tuplalasi ja ilmoitettu U-arvo 1,4.  
Ovi tuli ihan perusvalkoisena Palokan Terrasta.
Katossa 350mm Termex puhallusvilla, pahvi sekä ek kipsi. Pellit otimme Jyväskylästä RTV:n kautta ja merkki oli weckmann tiilikuviolla.

Autokatoksen päälle tulee pieni säilytystila esim. talvitavaroille (pulkat, kolat, jne). Ja tuohon tilaan pääsee luukun kautta kolmion päädystä.

Routaeristeeksi ulkopuolelle tuli finnfoamit 10cm.

Autotallin nosto-ovi tuli Profidoor Oy:ltä Jyväskylästä. Oven otin asennettuna. Alla muutama kuva miltä oven kuvio näyttää ja moottorin asennuksesta paikanpäällä. Päädyin tähän oveen koska ovi oli saanut hyvää palautetta useissa eri keskusteluissa. Ovi ja moottori vaikuttaakin erittäin laadukkaalta. Toinen vastaava ovi otettiin toiseen kohteeseen ja siellä ovi asennettiin itse. Myös asennus oli erittäin helppo ja hyvin ohjeistettu. mm. jousia ei tarvinnut säädellä lainkaan.

Moottori: Liftmaster LM50 EVO. Mukana kaksi kauko-ohjainta ja säinäpainike.
Oven malli: Ryterna R40 SM Midrib keskiura, sileä, väri valkoinen

Autotalli nousee - osa1

Blogi kirjoitukset ovat harventuneet kun talo on valmiimpi. Nyt on aika taas avata sanaista arkkua ja kirjoittaa uutta tekstiä kun autotalli on valmistumassa.

Projekti on tarkemmin autotalli + katos, erillisellä käyntiovella. Autotalliin tulee yhtenäinen iso tila jossa ei ole tarkoitus autoa säilyttää :). Satunnaiseen näpertelyyn ja autotalli romujen säilytykseen. Lämmöt tulee todennäköisesti edullisella ilmalämpöpumpulla mutta lattiaan vedän varalta myös vesiputket. Kosteuden poisto automaattisella tehostetulla puhaltimella (PAX?) ja muuten painovoimainen ilmanvaihto (mahdollisesti kevyellä puhaltimella avustettuna). Pari PC:tä nörtillä tulee tietysti pörisemään myös autotalliin. Mahdollisesti myös lämpökanaali tulevaa varten talon tekniseen tilaan...

Suunnittelu ja tarjoukset

Autotalli projekti lähti siitä että ensin pohdittiin millä ratkaisulla toteutusta lähdetään tekemään. Tähän vaikuttavia tekijöitä olivat: raha sekä vähäinen aika.

Vaihtoehtoina olivat:
- Kappaletavarasta (ei juurikaan omaa puutavaraa)
- Precut
- Pienelementeistä (useita toimittajia)
- Suurelementistä

Aikani tarjouksia ja paketteja laskeskeltuani tulin siihen tulokseen että pien- tai suurelementit eivät tule ainakaan kalliimmaksi kuin alkaa kuskaamaan tavaraa rautakaupasta kappaletavarana ja sopivaa precut pakettiakaan ei oikein löytynyt (se mikä löytyi oli huomattavasti kalliimpi). Elementit säästäisivät lisäksi aikaa ja talli saadaan nopeasti sateelta suojaan joten runko on taatusti kuiva.

Tarjouksia laitoin useammalle toimittajalle ja valinta kohdistui SF-rakentajien: kat-tava-a malliin. http://www.rakentava.fi/mallisto/kat-tava-a-2s.html

Maatyöt

Hiekan/kivituhkan siirrossa meillä oli lainassa Avant etukuormaajalla. Avantilla teimme kaikki siirtotyöt murskeesta eteenpäin ja avant mahtui viemään myös sisätäytön perille asti autotalliin ja katokseen. Tuo oli todella näppärä kone jota pystyi vielä siirtelemään itse peräkärryllä. Tuo on myös huomattavasti ketterämpi kuin kaivinkone + jättää vähemmän vahinkoa. esim jälkiä nurmikkoon.

Itse autotallin pohja rakentui seuraavasti. Alla tärytetty murskepatja johon tärytettiin kivituhkasta tasattu peti anturamuotille. Suosittelen kivituhkaa muotin alle jos pohja pitää oikaista. Oikaisu on todella helppoa ja tulee helposti kantava/kova. Tämän jälkeen muottien kasaus ja muotit tuettiin hiekalla molemmin puolin ja sisäpuolelta laudoilla niin ettei muotit painu kasaan.

Antura, perustus

Anturamuotit teimme vastaavasti kuin talossamme, eli xps levystä sahailtiin sopivat palat ja ne ruuveilla ja uretaanilla kiinni toisiinsa. Suosittelen lämpimästi muottia xps:stä. Siinä saa samoin kustannuksin muotin (vrt. lauta muottiin) ja samalla villasukan anturan ympärille. Anturan valu tuli tuosta naapuri betoniasemalta. Perustus tehtiin harkoista. 200 + 125.

Elementtien ja ristikoiden pystytys

Elementtien pystytys alkoin perjantaina noin klo 12:30. Ensin levitettiin huovat harkkojen päälle ja elementit alkoivat nousta. Nurkkaratkaisu oli tehty fiksusti niin että nurkkat osuivat helposti oikealle kohdalle. Kuski nosti vielä kattoristikot ylös nipussa ja pääsi ajelemaan pari tuntia elementtien nostosta takaisin päin. Elementit olivat siis tässä vaiheessa jo pystyssä ja alettiin asentelemaan kattoristikoita paikoilleen. Ristikot olivat vähän hitaampi asentaa kuin seinät mutta nekin oli jo tukevasti katolla noin klo 19:00. Seuraavana päivänä meni vielä muutama tunti aluskatteen asennuksessa ja sen jälkeen talli olikin jo säältä suojassa.

Sisäpuoliset työt

Seuraavaksi talliin ja autokatokseen ajettiin sisätäytöt Avantilla ja sen jälkeen asentelemaan tuulensuojalevyjä. Ne asennetaan seiniin näppärästi sisältäpäin.

Seuraavaksi...

Ikkunat, käyntiovi, lattiaan eristykset, sähköjen vedot, lattian valu, eristys, katon kipsit, nosto-ovi. Näistä lisää myöhemin osassa 2 :)

Vesitakka (Hoxter HAKA63/51WI) kuulumisia

Nyt on kertynyt Hoxter vesitakasta vähän reilu vuosi kokemusta. Takka hankittiin www.linnatuli.com ja hyvin pelasi palvelu ja sai nopeasti asiantuntevaa neuvoa (jo ennen takan ostoakin mm. referenssejä joista kysellä kokemuksia). Edellistalven lämmitimme 99% vesitakalla ja tämä talvi on mennyt noin 85% takan voimin. Loput lämmöt antaa MELP, sähkövastus ja kiukaan lämmönkeräin. Sähköä ei siis ole juuri lämmitykseen kulunut mutta joka päivä on saanut puita kantaa :)

Takan tarkka malli on: Haka 63/51WI (W=water ja I=insulation) kulkee myös myös toisella nimellä WK15
Teho: 15kw
Veteen: 11,3kw
Tuplalasi (ei kuumene / heijasta lämpöä niin paljon)
Erillinen säädettävä ilmanotto
Pesään menee kerrallaan noin 15kg puita.

Takasta puuttuu vielä rosterilistat jotka tulevat kiertämään kaikki takan nurkkaosat.

Vesivaraaja meillä on 1000l akvaterm solar jossa hyvin kerrostettu ylä, keski ja alaosa. 1-wire mittaukset joka osassa (kts. kuvat alla).


Latauspumppu on Termovar 72C termostaatilla. Käyrän mukaan näyttää tosin aukeavan jo 67-68 asteessa.  Termovar toimii vastaavasti kuin Laddomat 21-60. Kuten käyrästä voi nähdä, Thermovar alkaa päästämään hiljakseen lämmintä vettä varaajaan lähestulkoon heti kun takka on syttynyt (alalämpö varaajassa saa haaleampaa vettä). Täydellä teholla, kun termostaatti saavuttaa todellisen aukeamisen (ylälämpö ja keskilämpö alkaa nousta). Ulkolämpötilasta riippuen noin puolitoista pesää riittää nostamaan 1000l varaajan ylä ja keskilämmöt +50C -> 65C ja alalämmön +30C -> 60C. Lisäksi vesitakka työntää tehokkaasti jälkilämpöä varaajaan vielä pitkään. Takan virran saantia varmistaa  APC:n 1500VA LCD UPS jolla varmistetaan sähkökatkoksissa Thermovarin pyöriminen sekä lattiakierron vesipumppu jne. Odottelen yhä myös sähkömiestä asentamaan sähkökaappiin vaihdinta jonka kautta talolle voisi syöttää agregaatin kautta sähköä. 



Laskelma käyrästä laskeskeltuna: 

Poltettu puu on koivua (4kw) x 20kg (pesällinen) x 85% hyötysuhde = 68kw energiaa.
Tuosta tehosta noin 25% tulee huoneeseen (17kw), Veteen pitäisi siis mennä 51kw.

Talo kuluttaa noin 2,5kw/h 0 asteessa ja jos katsoo että pieni pakkanen nostaa kerrointa ja käytetään kulutuksena esim. 3kw/h niin vesitakan tuotoksi saadaan 63kw. Eli aikalailla samoilla linjoilla ollaan siitä mitä kokonaisuutena pitäisi tuottaa ja mitä todellisuudessa saadaan. Täytyy ilmojen lämmetessä tehdä sellainen testi että pysäytä lattiakierron ja kokeillaan paljonko varaaja lämpenee per syötetty puun määrä.

Noin 1½ pesällistä (~20kg) vesitakassa. Puiden lisäys näkyy käyrässä klo 19:30.

Harmaa käyrä (jyrkkä nousu klo 17:10)

Punaiset käyrät varaajan keski ja yläosa(nousu klo 18:00)

Violetti varaajan alaosa(nousu alkaa 17:15) Vesitakka puskee viileämpää vettä ennen termostaatin aukeamista.

Seuraava päivä josta näkee että vesitakka lämmittää vielä pitkään siirtämällä jälkilämmön varaajaan. Vielä klo 2:00 yöllä 40c vedellä.

Takka on ollut mielestäni järkevä investointi koska joka tapauksessa olisi jonkinlainen tulisija laittaa. Hinta olisi ollut sama. Vesitakassa lämpö saadaan tasaisesti lattiaan eikä poroteta kaikkea lämpöä yhteen huoneeseen. 

Tässä vielä lyhyt arvio kertyneiden kokemuksien perusteella takasta.


+ Tehokas

+ Tuplalasi -> ei kuumenna olohuonetta sietämättömän kuumaksi :)
+ Lämpö leviää tasaisesti koko taloon varaajan kautta (tämä tietysti on fakta kaikissa vesitakoissa)
+ Huollon helppous. Keraamiset osat on helppo liikuttaa takan sisällä niin että pääsee puhdistamaan nokea pois.
- Tulipesän syvyys rajoittaa pitkien puiden käyttöä koska puita ei saa pinottua järkevästi. Puut täytyy tehdä ensi kerralla 35cm mittaan pinoamista helpottamaan. Toki takka on sievempi koska syvyyttä ei ole liikaa. 
Pesä olisi myös saanut olla suurempi niin että puita saisi kerralla pesään enemmän. Ottaisin nyt astetta suuremman mallin jossa suurempi (leveämpi pesä). Lisäksi pesän ahtaus aiheuttaa sen että kun luukun avaa niin lähes poikkeuksetta vyörähtää kuumia hiiliä luukun alareunasta.
- Puiden lisäys vaatii opettelua. Savuttaa välittömästi sisälle kun ensimmäiset puut heittää hiillokselle. Tässä ei auta edes takkakytkin. Johtuu siitä että Hoxterissa savukaasut ohjataan  juurikin etureunan yläosasta vesisäiliölle ja siitä hormiin.


Seuraavaksi on tarkoitus kokeilla tuolla 82c termostaatilla sekä alkoi kiinnostaa tuollainen elektronin tuloilmanohjaus systeemi. Hoxterilla ja Kratkilla olisi ainakin sellaiset tarjolla. Kratki maksaisi suoraan puolasta 180€ kuluineen. Hoxterista kysely meneillään.

Duvents MELP - Monienergialämpöpumppu

Joo-o, on taas vierähtänyt tovi tänne kirjoittelussa. Kieltämättä laiskuus on vähän iskenyt kun on päässyt kotiutumaan. Paljon on kuitenkin vielä asiaa kerrottavana ja tässä yksi niistä tärkeimmistä. Lämmityksen sydämenä toimiva MELP.

Laite on siis monienergialämpöpumppu jossa pyritään hyödyntämään tehokkaasti useita lämmönlähteitä: poistoilmalämpöpumppu, LTO, maapiiri, tulisijat, varaajaalämmittävät edulliset lämmönlähteet (vesitakka, jne), aurinko ja messutalossa oli jonkin sortin lämpöakku myös käytössä. Sähkövastuksia laitteessa ei ole ja pyrkimys onkin se että päästäisiin mahdollisimman lähelle 0-energiaa.

MELP on hankittu Datasteel Oy:ltä ja apuja virittelyssä ja tiedoissa olen saanut suoraan laitteen keksijältä Tero Lehtiseltä. Tämä on aika tuore keksintö ja oli ensimmäisen kerran julkisuudessa nyt kesällä 2012 Tampereen asuntomessulla olevassa 0-energiatalossa (Aurinkotuulia). Rakennusmaailmassa oli laitteesta möys iso juttu numerossa 6/2012.

Meillä on niitä ensimmäisiä laitteita, eli kokemusta on ehtinyt kertyä jo jonkin aikaa. Pumpusta voi käydä teknisiä tietoja lukemassa paremmin www.futuran.net sivuilta mutta tässä laite lyhyesti kuvattuna ja alla toimintaperiaatetta kuvattuna:

• LTO - laitteessa on vastavirta tyyppinen LTO kenno jonka pitäisi teoriassa yltää 80% hyötysuhteeseen. 
• Poistoilmapumppu jossa ottoteho 0,7kW ja anto 3kW (COP 3,9)
• Lämmittää vettä poistoilmalämpöpumpun avulla.
• Jälkilämmittää ilmaa vesikierron kautta. Säädettävissä asteen tarkkuudella. 
• Maalämmityspatteri integroituna koneeseen. Mahdollistaa kesällä jäähdytyksen ja talvella apuna lämmittämässä ilmaa.
• Aurinkoenergian kytkeminen. Osaa hyödyntää aurinkolämpö veden lisäksi myös tuloilman lämmitykseen.
• Automaattinen kesäpelti ohjaus (säädettävissä itse haluamalla tavalla).

Toiminta lyhyesti:

Vettä lämmitetään poistoilmapumpulla ja se ohjataan kolmitieventtiilin ja pumpun kautta 1000l vesivaraajaan niin että lämmitetty vesi työnetään ylhäälle ja viileämpi otetaan keskeltä. Ensin tuo oli kytketty niin että vesi otettiin alhaalta mutta se ei toiminut meidän tarkoituksessa niin hyvin (vesitakka + kiuasvaraaja). Tuossa ongelmana oli se että Duvents jauhoi koko 1000l samaan lämpötilaan. Tämä johtui siitä että Duvents "haistelee" veden lämpötilaa pyöräyttämällä vettä ja mittaamalla sen lämpötilaa. Sinänsä ihan loogista mutta sotki säiliön kerrostuman. Vesitakka ja kiuasvaraaja pääsee nyt hyödyntämään paremmin alhaalla olevaa viileämpää vettä koska kierto on keskeltä ylös (on mahdollista vaihtaa sekä alhaalta että keskeltä). Itse lämmitän Duventsilla noin 50-57 asteen korville varaajan keski ja yläosan.

Lämmityskaudella ilma kierrätetään ensin LTO:n kautta. Mikäli LTO ei pakkasella riitä, avustetaan maapatterilla ja jälkilämmityspatterilla joka kierrättää siis vettä vesivaraajasta. 

Jälkilämmityspatteri toimii varaajasta vesikiertopatterin kautta. Patteri lämpöä säädetään Ouman EH-800:lla ja jälkilämmityksen ollessa päällä tuloilmaa voi näin ollen säätää asteen tarkkuudella. Käytössä on Oumanin ominaisuudet, eli lämmityskäyrät ym. Oumaniin on kytketty EXU laajennus johon kytketty kolmitieventtiili jonka kautta kautta vesi ohjataan jälkilämmityspatterille. 

Maapatteria ohjataan erillisellä ohjaimella ja se on sijoitettu LTO kennon ja jälkilämmityspatterin väliin. Toisin sanoen mikäli LTO:n jälkeinen ilma on kylmempää mitä maapiirin neste niin silloin maapiiri tulee avuksi. Lisäksi sulatuksen aikana ja silloin kun kompura lämmittää vettä (ja LTO:n jälkeen on kylmempää kuin maa...). Kesällä tietysti LTO jää välistä pois ja käytetään viilennykseen samalla logiikalla. Maapiiri ei ole meillä vielä loppuun asti kytketty. Maapiiri on meillä noin 190m ja 2-2,5 metriä syvässä (lähellä kallion pintaa). 

Aurinkoenergia ei ole vielä meillä kytkettynä. Ohjaus toimii kuitenkin samalla ohjaimella kuin maapiirikin, eli hankittavana on vielä myöhemmin aurinkokeräimet,pumppuryhmä ja paisuntasäiliö. Toimintaperiaate on niin että mikäli aurinkokeräimistä saadaan "haaleaa lämpöä" käytetään sitä ilman jälkilämmitykseen. Mikäli taas ylitetään tietty nesteen lämpötila keräimessä  (yli 30 astetta) siirretään lämpö suoraan varaajaan.

Kesäpelti ohjaus tarkoittaa sitä että halutessa voidaan säätää missä ulkolämpötilassa ja sisälämpötilassa LTO kenno ohitetaan. Eli otetaan raitista ulkoilmaa jos ulkolämpötila on esim. +15 ja sisällä on esim. +24. Ulko ja sisä rajat vapaasti säädettävissä.

Vesivaraajaa hyödynnetään siis ilman jälkilämmityksessä. Varaajaa lämmitetään meillä talvella vesitakalla ja saunan kiukaaseen kytketyllä lämmönsiirtimellä, Duventsin lla ja vielä 6 kW sähkövastuksella (jos oikein hätä).  Voi siis sanoa että myös muuta lämpöä hyödynnetään Duventsissa jälkilämmityspatterissa.  

Olen kytkenyt 1-wire mittaukset vesivaraajaan ala, keski sekä yläosaan. Mittaukset on nyt myös Duventsin tulo, poisto ja jäteilmassa. Alla kuva:

(ylhäällä) Punajuuren punainen - varaaja ylä
(ylhäällä) Punainen - varaaja ylä
(Keskellä) - Vaaleanpunainen - varaaja ala
Vaalean sininen - IV-tuloilma
Musta - IV-jäteilma
IV poisto tuossa 25 asteen tuntumassa
Alin sininen Ulkolämpötila

Käppyristä voi päätellä että varaajassa lämpö on pysynyt noin 4-5h ja lämmitykseen Duventsila on mennyt noin 1,5h ulkolämpöjen ollessa noin +11 ja sisälämmöt siinä +24. Lämmitettävää tilaa on noin 170m2. Mielenkiinnolla odotan ensimmäisiä pakkasia ja tuon maapiirin kytkentää.Kun kompura lähtee käyntiin niin LTO:sta ei saada niin paljon irti ja se näkyy myös tuossa käppyrässä. Tällöin avustetaan maapatterilla, aurinkopaneelilla ja jälkilämmityspatterilla.

Kipposentieltä, Jari

Ps. Laittelen näistä 1-wire mittauksista joskus vielä erillistä juttua. Tarkoitus on laajentaa vielä tsydeemiä vesitakan ja maapiirin nesteiden mittaukseen.    

Edit[7.10.2012]: Muutamaa kohtaa tarkennettu

Energiatehokas valaistus

EDIT(23.7.2012) ja niinhän niitä muutoksia sitten tuli tuonen yläkerran valaistukseen kuten epäilinkin. Päivitetty otsikon yläkerta alle.

Valaistuksesta ei ole vielä tullut kirjoiteltuakaan. Olemme pyrkineet saamaan kaiken valaistuksen energiatehokkaaksi joko ledeillä tai energiansäästölampuilla / loisteputkilla. Valonsävyksi halusimme mahdollisimman luonnollisen sävyn ja hyvä sellainen oli mielestämme 4000k. Lisäksi halusimme kaikki kattovalaisimet upotetuiksi ja tässä tuli upotusten syvyyksien kanssa haasteita. Valaistus on ehkä ollut kaikkein aikaa vievin ja haastavin homma siinä mielessä että suomesta ei löydy sellaista järkevään hintaan mitä haluttiin ja suunnitteleminen mitä valoja mihinkin laitetaan ei ole todellakaan helppoa. Ongelmia oli löytää teho korkeus suunnassa sopivia alasvaloja GU10 tai ledi. 4000k sävyn valoja. Hinnoittelu on suomessa törkeää, valikoima vähäistä. Ulkomailta kun tilaa niin joutuu tilaamaan näkemättä todellista valonsävyä. Osa on mennyt nappiin, osa ei. Noh ovat sen verran edullisempia että ei tunnu suuremmin tässä konkurssissa. Ja ainahan näille jotain käyttöä löytää.

ALAKERRASSA

OLOHUONE: 
- Epäsuoravalaistus jossa neljä 21w T5 loisteputkea puolellaan valolipoissa (toinen vielä tekemättä). Molemmat puolet saa erikseen päälle. Ei himmennystä. Loisteputket löytyi tarjouksesta K-raudan hyllystä (alle 20€/kpl) ja samoja loisteputkia on käytetty myös työvaloina koko rakennusajan. Valaisin liikkeestä ja tukusta kyselin epäsuoraan valaistukseen T5 putkia ja ne olisivat maksaneet reilun 100€ / kpl. Rahastustako?
- teholed alasvaloja GU10 kannalla 9 kpl 3,5w. Megamanin teräsrungot. Himmennettävät normaalilla schneiderin himmentimellä (himmennin sopiva ledien tehoon nähden). Ledit tilasin saksasta e-smart liikkeestä ja olen ledeihin erittäin tyytyväinen. Valon sävy on hyvä (4000k) ja teho erinomainen. Aikaisemmin paikoillaan oli 50w halogeenit ja kyllä nuo ledit ainakin mututuntumalta näyttää kirkkaammalta. Tosin halogeenien valonsävy on se kusen keltainen joten saataa hämätä :) Saksasta ledit oli noin 11€ kpl. Suomessa ei vielä näitä himmennettäviä ole kunnolla tarjolla ja ne harvat maksaa todella paljon.

KEITTIÖ
- Epäsuoravalaistus jossa neljä 21w T5 loisteputkea valolipassa. Vastaavat kuin olohuoneessa.
- Keittiön kaappien päälle oli alunperin tarkoitus laittaa myös 4 kpl T5 loisteputkia mutta olen miettinyt josko tuonne laittaisi kuitenkin teholed nauhaa (14w/m) jolloin ei tarvitsisi alkaa valolistoja virittelemään. Nauhaa tuntuu saavan aika edullisesti ebaysta (puolet suomen hinnoista).
- Teholed alasvaloja GU10 kannalla 4 kpl 5w. Sama runko kuin olohuoneessa ja e-smartin himmennettäviä GU10 ledejä 4000k sävyllä nämäkin. Myös sama schneiderin himmennin.
- työvaloiksi kaappien alle on tulossa teholed nauhaa alumiinisen "nauhakiskon" sisään.

ETEINEN
- 4 kpl upotettuja noin 15x15 valaisimia joissa jokaisessa 2 x E27 energiansäästölamput 4000k sävyllä.
- 3 G4 runkoista alasvaloa ns. peilivaloina joissa huonot 1w G4 ledit tällä hetkellä paikollaan. Tilaan tehokkaammat jossain vaiheessa. Nykyiset toimii kyllä hyvin yövaloina mutta ei nuo muuten valaise kyllä mitään.

MAKUUHUONE/KUNTOILUHUONE
- Megamanin upotettavia alasvaloja 2 kpl ikkunan edessä ns. lukuvaloina GX53 9w energiansäästölampuilla.
- Normaali plafondi energiansäästölampuilla.

KODINHOITOHUONE
- Alasvaloina Megamanin planex himmennettävillä GX53 9w energiansäästölampuilla 4000k. Alasvaloja 10 kpl. Muuta valaistusta ei kodinhoitohuoneessa ole ja tällä ratkaisulla toimii kyllä hyvin. Muuten onnistunut valaistus mutta nuo GX53 lamput olivat suunniteltua korkeampia ja tulevat rumasti rungosta ulos. Ostakkee pois näitä ei saa suomesta :) Tilalle ajattelin laitta himmennettävät ledit GX53 kannalla jahka sellaset ehdin jostain metsästää. Toistaiseksi näillä mennään.

PESUHUONE
- GU10 Massive aqua halogeenirungot joissa väliaikaisesti jotkut halogeenit paikoillaan. Runkoihin vaihtuu pikaisesti 3,5w e-smartin ledit (2900k) (jahka ehdin tilata).

SAUNA
- Ei toistaiseksi valaistusta. Johdot kiuasvalolle ja laudevaloille vedetty. Tarkoituksena laittaa kiuasledi ja lauteen selkänojien taakse ledit himmentimellä.

YLÄKERTA


Yläkerrassa vielä sen verran vaiheessa että valaistusta ei vielä ole asennettu mutta seuraavasti se tulee menemään. Varaan luvan muutoksiin ;) Ei sitä aina tiedä.

Yläkerrassa valonsävy tulee olemaan aikaisemmasta suunnitelmasta poiketen kuitenkin noin 4000-4500k.  

PORTAIKKO
- Portaiden askelmiin tulee ledinauhasta viritelty valaistus
- Kattoon e-liten rengasloisteputkivalaisin 40W
- Portaiden molemmin puolin ylös/alas valot (E14 energiansäästö/led)


HUONEET
- Megamanin upotettavia alasvaloja 2 kpl ikkunan edessä ns. lukuvaloina GX53 9w energiansäästölampuilla.
- Normaali plafondi energiansäästölampuilla.

AULA
- 3 kpl e-liten rengasloisteputkivalaisimia a`22w
- Himmennettävällä ledinauhalla toteutettu epäsuora valo listojen alta neliön muotoidena (laitan kuvan kun valmis) ~50w

Täydennetään jos jotain uupuu. Näitä blogeja kun ei enään ehdi nykyään paljon keskittyneenä ehtiä kirjoittelemaan :)

Uuden kodin alakerrassa

Saimme uuden kodin muuttotarkastukseen mennessä siihen kuntoon, että muuttolupa saatiin. Vaikka tuntui kyllä, että kaikki mahdolliset vastoinkäymiset sattuivat juuri loppuajalle. Suunnilleen kaikki tavara mitä saatiin oli viallista. Siis oikeasti lähes kaikki. Kuivauskaapin ovi oli kuljetuksessa saatu reilusti mutkalle, saunanlasi ja sen jälkeen vielä ovi tulivat vääränkokoisena, pesuhuoneen ovessa sekä karmeissa oli sanomista, keittiössä taso meni uusiksi kaksi kertaa, keittiön yläovista puuttui sarananreiät ja takaisin lähetetyt ovet menivät tehtaalla hukkaan, pesuhuoneen kattoon saatiin väärää puulajia, ja virhe huomattiin vasta kun puoli kattoa oli paneloitu. Maalin sävytyskään ei mennyt putkeen. Toivomamme lämmin harmaa sävy oli vaaleansinistä. Lopulta selvisi, että Uulan maalin sävytyksessä on ongelmia juuri harmaiden sävyjen kanssa (ja tämä oli Uulalla tiedossa, mutta ei myyjäliikkeellä). Toisen sävyn pohjalta lähdettiin hakemaan maaliin oikeaa sävyä, niin, että mutu-tuntumalla lisäiltiin keltaista ja lopulta saatiin Uulaan sävy, joka oli edes lähellä sitä mitä haettiin. Eikä tuossa tainnut olla edes kaikki vastoinkäymiset :)

Muutimme siis huhtikuun alussa uuden kodin alakertaan. Olemme viihtyneet uudessa kodissa hyvin ja aloitettiin parin viikon levon jälkeen heti yläkerran viimeistely. Yläkertaan olisi tarkoitus päästä muuttamaan kesäkuun loppuun menessä.

Pieniä puutteita alakerrassakin vielä on. mm. 

- Listoja puuttuu vielä sieltä täältä.

- Takasta puuttuu vielä laattaa sekä kulmalistat. 

- Pesuhuoneesta puuttuvat myös alumiiniset kulmalistat.

- Saunasta puuttuu lauteet ja listat sekä laattoja.

- Keittiöstä silikoneja ja työvalot.

- Olohuoneesta valolippa

- Ilmanvaihto on vielä hieman puutteellinen koska alakerrassa ei ole kuin 2 tuloilmaventtiiliä...

Tässä muutamia kuvia alakerrasta.

WC

Olohuone

Keittiö

Keittiön alakaapit

Sauna. Seinät Aasian katajaa ja katto tervaleppää

Kodinhoitohuone

Pesuhuoneen ovi

Kodinhoitohuone

Pesuhuone

Eteinen

Eteinen

Saarekkeelta eteiseen