Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Vesitakka (Hoxter HAKA63/51WI) kuulumisia

Nyt on kertynyt Hoxter vesitakasta vähän reilu vuosi kokemusta. Takka hankittiin www.linnatuli.com ja hyvin pelasi palvelu ja sai nopeasti asiantuntevaa neuvoa (jo ennen takan ostoakin mm. referenssejä joista kysellä kokemuksia). Edellistalven lämmitimme 99% vesitakalla ja tämä talvi on mennyt noin 85% takan voimin. Loput lämmöt antaa MELP, sähkövastus ja kiukaan lämmönkeräin. Sähköä ei siis ole juuri lämmitykseen kulunut mutta joka päivä on saanut puita kantaa :)

Takan tarkka malli on: Haka 63/51WI (W=water ja I=insulation) kulkee myös myös toisella nimellä WK15
Teho: 15kw
Veteen: 11,3kw
Tuplalasi (ei kuumene / heijasta lämpöä niin paljon)
Erillinen säädettävä ilmanotto
Pesään menee kerrallaan noin 15kg puita.

Takasta puuttuu vielä rosterilistat jotka tulevat kiertämään kaikki takan nurkkaosat.


Vesivaraaja meillä on 1000l akvaterm solar jossa hyvin kerrostettu ylä, keski ja alaosa. 1-wire mittaukset joka osassa (kts. kuvat alla).


Latauspumppu on Termovar 72C termostaatilla. Käyrän mukaan näyttää tosin aukeavan jo 67-68 asteessa.  Termovar toimii vastaavasti kuin Laddomat 21-60. Kuten käyrästä voi nähdä, Thermovar alkaa päästämään hiljakseen lämmintä vettä varaajaan lähestulkoon heti kun takka on syttynyt (alalämpö varaajassa saa haaleampaa vettä). Täydellä teholla, kun termostaatti saavuttaa todellisen aukeamisen (ylälämpö ja keskilämpö alkaa nousta). Ulkolämpötilasta riippuen noin puolitoista pesää riittää nostamaan 1000l varaajan ylä ja keskilämmöt +50C -> 65C ja alalämmön +30C -> 60C. Lisäksi vesitakka työntää tehokkaasti jälkilämpöä varaajaan vielä pitkään. Takan virran saantia varmistaa  APC:n 1500VA LCD UPS jolla varmistetaan sähkökatkoksissa Thermovarin pyöriminen sekä lattiakierron vesipumppu jne. Odottelen yhä myös sähkömiestä asentamaan sähkökaappiin vaihdinta jonka kautta talolle voisi syöttää agregaatin kautta sähköä. 



Laskelma käyrästä laskeskeltuna: 

Poltettu puu on koivua (4kw) x 20kg (pesällinen) x 85% hyötysuhde = 68kw energiaa.
Tuosta tehosta noin 25% tulee huoneeseen (17kw), Veteen pitäisi siis mennä 51kw.

Talo kuluttaa noin 2,5kw/h 0 asteessa ja jos katsoo että pieni pakkanen nostaa kerrointa ja käytetään kulutuksena esim. 3kw/h niin vesitakan tuotoksi saadaan 63kw. Eli aikalailla samoilla linjoilla ollaan siitä mitä kokonaisuutena pitäisi tuottaa ja mitä todellisuudessa saadaan. Täytyy ilmojen lämmetessä tehdä sellainen testi että pysäytä lattiakierron ja kokeillaan paljonko varaaja lämpenee per syötetty puun määrä.


Noin 1½ pesällistä (~20kg) vesitakassa. Puiden lisäys näkyy käyrässä klo 19:30.
Harmaa käyrä (jyrkkä nousu klo 17:10)
Punaiset käyrät varaajan keski ja yläosa(nousu klo 18:00)
Violetti varaajan alaosa(nousu alkaa 17:15) Vesitakka puskee viileämpää vettä ennen termostaatin aukeamista.
Seuraava päivä josta näkee että vesitakka lämmittää vielä pitkään siirtämällä jälkilämmön varaajaan. Vielä klo 2:00 yöllä 40c vedellä.

Takka on ollut mielestäni järkevä investointi koska joka tapauksessa olisi jonkinlainen tulisija laittaa. Hinta olisi ollut sama. Vesitakassa lämpö saadaan tasaisesti lattiaan eikä poroteta kaikkea lämpöä yhteen huoneeseen. 

Tässä vielä lyhyt arvio kertyneiden kokemuksien perusteella takasta.


+ Tehokas

+ Tuplalasi -> ei kuumenna olohuonetta sietämättömän kuumaksi :)
+ Lämpö leviää tasaisesti koko taloon varaajan kautta (tämä tietysti on fakta kaikissa vesitakoissa)
+ Huollon helppous. Keraamiset osat on helppo liikuttaa takan sisällä niin että pääsee puhdistamaan nokea pois.
- Tulipesän syvyys rajoittaa pitkien puiden käyttöä koska puita ei saa pinottua järkevästi. Puut täytyy tehdä ensi kerralla 35cm mittaan pinoamista helpottamaan. Toki takka on sievempi koska syvyyttä ei ole liikaa. 
Pesä olisi myös saanut olla suurempi niin että puita saisi kerralla pesään enemmän. Ottaisin nyt astetta suuremman mallin jossa suurempi (leveämpi pesä). Lisäksi pesän ahtaus aiheuttaa sen että kun luukun avaa niin lähes poikkeuksetta vyörähtää kuumia hiiliä luukun alareunasta.
- Puiden lisäys vaatii opettelua. Savuttaa välittömästi sisälle kun ensimmäiset puut heittää hiillokselle. Tässä ei auta edes takkakytkin. Johtuu siitä että Hoxterissa savukaasut ohjataan  juurikin etureunan yläosasta vesisäiliölle ja siitä hormiin.


Seuraavaksi on tarkoitus kokeilla tuolla 82c termostaatilla sekä alkoi kiinnostaa tuollainen elektronin tuloilmanohjaus systeemi. Hoxterilla ja Kratkilla olisi ainakin sellaiset tarjolla. Kratki maksaisi suoraan puolasta 180€ kuluineen. Hoxterista kysely meneillään.

29 kommenttia:

  1. Eikös pesään pitäisi mahtua 50cm puut ?

    Jokin ei stemma tuossa laskelmassa?
    ”Veteen pitäisi siis mennä 51kw” ~20C nousu on noin 23 kwh energiaa varaajassa.

    Mitä ovat savukaasun lämpötila? Onko tuo harmaa käyrä termovarista ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, leveys-suunnassa mahtuu 50cm puut. Syvyys on ongelma. Nyt on tuollaisia 35cm puita ja niillä saa nätin pinon pesään aikaiseksi. Aikaisemmin piti latoa "ristiin" koska puut oli pidempia ja kunnon pinoa ei tahtonut saada aikaiseksi.

      Voi olla että laskelmassa on jotain häikkääkin kun sen aika nopeasti rustasin. Saa kommentoida ja korjata. Harmaa on vesitakan lämpö ja mitattu läheltä takkaa varaajalle menevästä putkesta.

      Poista
  2. Paljonko oli kosteutta puissa?

    Mielenkiintoinen graafi.
    http://www.rica.fi/index.php?article_id=681

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro,

      en ole mitannut kosteutta. Sen tiedän kuitenkin että ihan 20% ei puut ole. Täytyy käydä ostamassa puukosteusmittari. Tuossa linkissä on tosiaan hyvä pointti kosteuden vaikutuksesta energiamäärään. Katselin muitakin vähän virallisempia mittauksia ja kyllä sielläkin samansuuntaista tietoa näyttää olevan. Eli 40% koivusta saataisiin vain 3kw/kg kun taas 20% saadaan 4kw/kg



      Poista
  3. Hieno blogi. Kiva saada faktaa eikä vaan "oma osto paras ostos".




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ennemmin omiin havaintoihin perustuvaa suuntaa antavaa päättelyä kuin faktaa. Mutta hyvä jos tästä on ollut hyötyä muillekin.

      Poista
    2. Hei...sain juuri tarjouksen samanlaisesta lämmitysjärjestelmästä joka olisi tulossa n100v hirsitaloon.Olisin kiinnostunut asiasta keskustelemaan enemmän....taksisanna23@gmail.com otatko yhteyttä Jari!!

      Poista
    3. Moi,

      laitoin sähköpostiosoitteeni.

      -Jari

      Poista
  4. Biltemasta saa alle kympillä kosteusmittarin.

    Eristitkö takan ja savukanavan kokonaan? Laitoitko kiertoilma ritilät ?

    Nuo 25/75 huone/veteen osat ovat kun takka käytetään sellaisenaan ilman extra eristystä sanoi hoxterin myyjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon Bilteman kosteusmittarin kävin pari viikkoa sitten ostamassa. Täytyy tehdä uusi poltto testi tässä kun ehtii ja mitata siihen myös puiden kosteus.

      Takka on se eristetty malli ja mitään lisäeristeitä en siihen lisäksi ole laittanut. Savukanavassa on tuollainen folio päällysteinen villa kuten aikaisemmasta kirjoituksessani (viimeisiä kuvia) näkyy: http://kipposentie.blogspot.fi/2012/02/tilannekatsaus-kipposentielta.html

      Kiertoilmaritilöistä keskustelin mutta olivat myyntiliikkeessä sitä mieltä että ei tarjoa juurikaan etua.

      Poista
  5. Miten polttaminen sujuu? Nokeaako lasi, lämmönvaihdin? Entäs mites kilomäärä/tunti kuluu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro,

      lasi nokeutuu polton alussa, mutta puhdistuu itsestään loppuvaiheessa. Ja tuokin riippuu puiden sijoittelusta ja puiden kosteudesta. Yhdensti on vuoden polton jälkeen putsattu lämmönvaihdin. Nokea oli muutamia senttejä. Tuosta 1-wire mittaus käyrästä päätelle kilomäärä / tunti on jotain 8-10kg tunnissa jos ajatellaan niin että ollaan hiilloksella...

      Poista
  6. Tuo varaajan käyrä sopisi hienosti takan nimellistehon kanssa. 11kw veteen eli parissa tunnissa 20 astetta ylös. Ehkä puu kaasuntuu ulos? Liikaa ensiö ilmaa? Tai sitten vaan märät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laskin itse tehoa niin (en tiedä onko oikea tapa) että takka luovuttaa lämpöä pitkään, eli teho ei lopu vielä kun polttp loppuu. Jos vertaa 6kw sähkövastukseen joka nostaa lämpöä saman verran käyrällä, on lasku huomattavasti jyrkempi kuin vesitakalla (koska vastus ei luovuta jälkilämpöä).

      Poista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  8. Jo en ottanut tätä huomioon. Luulen että loivempi käyrä polton jälkeen johtuu tilaan tulleesta lämmösta? Olen ymmärtänyt että latausautomaatti toimii niin että se pumppaa lämpöä varajaan vain kun lämpö ylittää sen termostaatin (harmaa käyrä). Mikä se nyt oli 72C ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Latauspaketti siirtää myös jälkilämpö varaajalle. Tuo siirto tapahtuu niin kauan kuin savukaasutermari naksauttaa latauspaketin pois päältä. Siirtyy myös ennen kuin tuo 72c saavutetaan ja sekin näkyy tuossa 1-wire käyrässä.

      Varmasti marginaalisesti vaikuttaa tuo takasta sisälle tuleva ilmakin mutta ei tuo niin paljoa huonelämpö nosta että se noin rajusti vaikuttaisi.

      Poista
  9. Alle 72C siis tuossa perjantain kuvassa 17:20? vapaakierrolla vai ? Onko ABRAa vai jokin toinen paloilma ohjain?

    Huomasin muuten että hoxteri käyttää alle 10% kosteus puut niiden ilmoittamalla nimellisteholla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro,

      Alle 72C siis tuossa perjantain kuvassa 17:20? vapaakierrolla vai ?
      => Kyllä ja ei. Alakäyrä lähtee kevyeen nousuun jo ennen kuin takka saavuttaa +72c mutta tuo ei tapahdu vapaakierrolla vaan termostaatti päästää pienenmäärän vettä läpi. Eli siis pumppaa sitä varaajaan. Tuossa minun systeemissä on sen verta pitlä putkilinja että vapaakierto jää haaveeksi.

      Onko ABRAa vai jokin toinen paloilma ohjain?
      => Ei ole mitään paloilmanohjainta. Enkä ole varma laitankokaan. Nykyään lyön tuon ilman kiinni käsin kun ollaan hiilloksella. Sama vaikutus suurin piirtein kuin paloilmanohjaimella.

      Poista
  10. Kyllähän se on loivempi kulutus takan käytön jälkeen mutta en vaan tajua miten 40 asteinen vesi voi siirtyä 60 asteiseen varaajaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Savukaasuanturi pysäyttää jossain vaiheessa (50-40c) kierron varaajaan. Jos tuota tarkoitit?

      Poista
  11. Ok. Onko siihen joku syy että nuo varaajan ylä- ja keskilämmöt ovat mystisen samoja?
    Aiotko testata varata varaajan täyteen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro,

      MELP kierrättää vettä keskeltä varaajan yläosaan. Tuo sotkee lämmöt samaksi. Vesitakka ottaa alhaalta ja painaa ylös. Eln muutaman kerran lämmittänyt varaajan täyteen. Vaatii noin pari pesällistä koivua.

      Poista
    2. Täyteen tarkoitin just ennen kuin varojärjestelmä menee päälle. Eli jotain 95 ylhääl ja 90C alhaalla.

      Poista
    3. En noin täyteen ole lämmittänyt. Varojärjestelmää on kyllä testattu niin että latauspumpun töpseli jäi kerran unohduksissa kytkemättä pistorasiaan :) Toimii.

      Poista
  12. Miten usein takkaa/piippua pitää nuohota ja miten ko. operaatio käytännössä onnistuu olohuoneessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen 1-2kk välein putsaillut. Piippu putsataan nyt ensimmäistä kertaa ennen lämmityskauden aloitusta.

      Puhdistus onnistuu Hoxterissa helposti. Vähän sanomalehtiä lattialle takan eteen (ei kyllä välttämätöntä ainakaan laattalattialla). Hanskat käteen ja liikutetaan takan yläosan kivet takan sisällä niin että päästään käsiksi vesisäiliöön ja niihin reikiin josta liekki menee läpi. Työnnellään harjalla reiät puhtaaksi ja vähän voi putsailla muitakin paikkoja. Imuri ei välttämätön, tuhkat valuvat takan pohjalle. Toki tuhkaimuri helpottaa asiaa.

      Mutta summasummarun, ei paha projekti.

      Poista
  13. Nyt parin vuoden käyttökokemuksen perusteella, valitsisitko edelleen vesitakan tai tekisikö muuten lämmitykseen liittyen toisenlaisia ratkaisuja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi,

      vesitakan valitsisin ehdottomasti. Sama raha siihen menee kuin tavalliseen kunnon takkaan joka lämmittää vain pisteenä yhtä huonetta.

      Ehkä miettisin vielä MLP, VILP tai MELP välillä... ehkä ratkaisu olisi sama. Tiedä häntä.

      Poista