Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 5. lokakuuta 2012

Duvents MELP - Monienergialämpöpumppu

Joo-o, on taas vierähtänyt tovi tänne kirjoittelussa. Kieltämättä laiskuus on vähän iskenyt kun on päässyt kotiutumaan. Paljon on kuitenkin vielä asiaa kerrottavana ja tässä yksi niistä tärkeimmistä. Lämmityksen sydämenä toimiva MELP.

Laite on siis monienergialämpöpumppu jossa pyritään hyödyntämään tehokkaasti useita lämmönlähteitä: poistoilmalämpöpumppu, LTO, maapiiri, tulisijat, varaajaalämmittävät edulliset lämmönlähteet (vesitakka, jne), aurinko ja messutalossa oli jonkin sortin lämpöakku myös käytössä. Sähkövastuksia laitteessa ei ole ja pyrkimys onkin se että päästäisiin mahdollisimman lähelle 0-energiaa.

MELP on hankittu Datasteel Oy:ltä ja apuja virittelyssä ja tiedoissa olen saanut suoraan laitteen keksijältä Tero Lehtiseltä. Tämä on aika tuore keksintö ja oli ensimmäisen kerran julkisuudessa nyt kesällä 2012 Tampereen asuntomessulla olevassa 0-energiatalossa (Aurinkotuulia). Rakennusmaailmassa oli laitteesta möys iso juttu numerossa 6/2012.

Meillä on niitä ensimmäisiä laitteita, eli kokemusta on ehtinyt kertyä jo jonkin aikaa. Pumpusta voi käydä teknisiä tietoja lukemassa paremmin www.futuran.net sivuilta mutta tässä laite lyhyesti kuvattuna ja alla toimintaperiaatetta kuvattuna:
  • LTO - laitteessa on vastavirta tyyppinen LTO kenno jonka pitäisi teoriassa yltää 80% hyötysuhteeseen. 
  • Poistoilmapumppu jossa ottoteho 0,7kW ja anto 3kW (COP 3,9)
  • Lämmittää vettä poistoilmalämpöpumpun avulla.
  • Jälkilämmittää ilmaa vesikierron kautta. Säädettävissä asteen tarkkuudella. 
  • Maalämmityspatteri integroituna koneeseen. Mahdollistaa kesällä jäähdytyksen ja talvella apuna lämmittämässä ilmaa.
  • Aurinkoenergian kytkeminen. Osaa hyödyntää aurinkolämpö veden lisäksi myös tuloilman lämmitykseen.
  • Automaattinen kesäpelti ohjaus (säädettävissä itse haluamalla tavalla).

Toiminta lyhyesti:

Vettä lämmitetään poistoilmapumpulla ja se ohjataan kolmitieventtiilin ja pumpun kautta 1000l vesivaraajaan niin että lämmitetty vesi työnetään ylhäälle ja viileämpi otetaan keskeltä. Ensin tuo oli kytketty niin että vesi otettiin alhaalta mutta se ei toiminut meidän tarkoituksessa niin hyvin (vesitakka + kiuasvaraaja). Tuossa ongelmana oli se että Duvents jauhoi koko 1000l samaan lämpötilaan. Tämä johtui siitä että Duvents "haistelee" veden lämpötilaa pyöräyttämällä vettä ja mittaamalla sen lämpötilaa. Sinänsä ihan loogista mutta sotki säiliön kerrostuman. Vesitakka ja kiuasvaraaja pääsee nyt hyödyntämään paremmin alhaalla olevaa viileämpää vettä koska kierto on keskeltä ylös (on mahdollista vaihtaa sekä alhaalta että keskeltä). Itse lämmitän Duventsilla noin 50-57 asteen korville varaajan keski ja yläosan.

Lämmityskaudella ilma kierrätetään ensin LTO:n kautta. Mikäli LTO ei pakkasella riitä, avustetaan maapatterilla ja jälkilämmityspatterilla joka kierrättää siis vettä vesivaraajasta. 

Jälkilämmityspatteri toimii varaajasta vesikiertopatterin kautta. Patteri lämpöä säädetään Ouman EH-800:lla ja jälkilämmityksen ollessa päällä tuloilmaa voi näin ollen säätää asteen tarkkuudella. Käytössä on Oumanin ominaisuudet, eli lämmityskäyrät ym. Oumaniin on kytketty EXU laajennus johon kytketty kolmitieventtiili jonka kautta kautta vesi ohjataan jälkilämmityspatterille. 

Maapatteria ohjataan erillisellä ohjaimella ja se on sijoitettu LTO kennon ja jälkilämmityspatterin väliin. Toisin sanoen mikäli LTO:n jälkeinen ilma on kylmempää mitä maapiirin neste niin silloin maapiiri tulee avuksi. Lisäksi sulatuksen aikana ja silloin kun kompura lämmittää vettä (ja LTO:n jälkeen on kylmempää kuin maa...). Kesällä tietysti LTO jää välistä pois ja käytetään viilennykseen samalla logiikalla. Maapiiri ei ole meillä vielä loppuun asti kytketty. Maapiiri on meillä noin 190m ja 2-2,5 metriä syvässä (lähellä kallion pintaa). 

Aurinkoenergia ei ole vielä meillä kytkettynä. Ohjaus toimii kuitenkin samalla ohjaimella kuin maapiirikin, eli hankittavana on vielä myöhemmin aurinkokeräimet,pumppuryhmä ja paisuntasäiliö. Toimintaperiaate on niin että mikäli aurinkokeräimistä saadaan "haaleaa lämpöä" käytetään sitä ilman jälkilämmitykseen. Mikäli taas ylitetään tietty nesteen lämpötila keräimessä  (yli 30 astetta) siirretään lämpö suoraan varaajaan.

Kesäpelti ohjaus tarkoittaa sitä että halutessa voidaan säätää missä ulkolämpötilassa ja sisälämpötilassa LTO kenno ohitetaan. Eli otetaan raitista ulkoilmaa jos ulkolämpötila on esim. +15 ja sisällä on esim. +24. Ulko ja sisä rajat vapaasti säädettävissä.

Vesivaraajaa hyödynnetään siis ilman jälkilämmityksessä. Varaajaa lämmitetään meillä talvella vesitakalla ja saunan kiukaaseen kytketyllä lämmönsiirtimellä, Duventsin lla ja vielä 6 kW sähkövastuksella (jos oikein hätä).  Voi siis sanoa että myös muuta lämpöä hyödynnetään Duventsissa jälkilämmityspatterissa.  

Olen kytkenyt 1-wire mittaukset vesivaraajaan ala, keski sekä yläosaan. Mittaukset on nyt myös Duventsin tulo, poisto ja jäteilmassa. Alla kuva:

(ylhäällä) Punajuuren punainen - varaaja ylä
(ylhäällä) Punainen - varaaja ylä
(Keskellä) - Vaaleanpunainen - varaaja ala
Vaalean sininen - IV-tuloilma
Musta - IV-jäteilma
IV poisto tuossa 25 asteen tuntumassa
Alin sininen Ulkolämpötila
Käppyristä voi päätellä että varaajassa lämpö on pysynyt noin 4-5h ja lämmitykseen Duventsila on mennyt noin 1,5h ulkolämpöjen ollessa noin +11 ja sisälämmöt siinä +24. Lämmitettävää tilaa on noin 170m2. Mielenkiinnolla odotan ensimmäisiä pakkasia ja tuon maapiirin kytkentää.Kun kompura lähtee käyntiin niin LTO:sta ei saada niin paljon irti ja se näkyy myös tuossa käppyrässä. Tällöin avustetaan maapatterilla, aurinkopaneelilla ja jälkilämmityspatterilla.

Kipposentieltä, Jari

Ps. Laittelen näistä 1-wire mittauksista joskus vielä erillistä juttua. Tarkoitus on laajentaa vielä tsydeemiä vesitakan ja maapiirin nesteiden mittaukseen.    

Edit[7.10.2012]: Muutamaa kohtaa tarkennettu

26 kommenttia:

  1. LTO kennon ohitus sen takia, ettei jäähdytetä ulkoilmaa lto:lla, kun kompura käy.

    Pudota ihmeessä sisälämpö. 3-4'C:sta ja lämmitä oleskelutilat sen jälkeen vaikka takalla jos tuntuu et on liian kylmä.

    VastaaPoista
  2. [LTO kennon ohitus sen takia, ettei jäähdytetä ulkoilmaa lto:lla, kun kompura käy.]
    Ok käy järkeen, vielä epäselvää tuo miten ilma kiertää koneen sisällä.

    [Pudota ihmeessä sisälämpö. 3-4'C:sta ja lämmitä oleskelutilat sen jälkeen vaikka takalla jos tuntuu et on liian kylmä.]
    Jep, lattialämmityksille haetaan tällä hetkellä parasta säätöä ja olen itsekin huomannut että jossain on liian lämmin. Termareiden mukaan ei ole. Käytävä vielä nuo käsisäätöiset piirit läpi. Meillä on siis vesitakka. Se ei lämmitä juuri sisäilmaa.

    VastaaPoista
  3. Terve!

    Hienoa saada käyttökokemuksia tästä laitteesta. Meillä alkaa rakennusprojekti ensi keväänä ja samanlaiseen järjestelmään olemme päätyneet (Duvents 510, aurinkokeräimet, Hoxterin vesitakka, LTO-piippu, maapiiri, akkuvaraaja ja varsinainen varaaja). Oletko pitänyt mitään energiankulutusseurantaa järjestelmästänne?

    VastaaPoista
  4. Moi,

    ei mitään sen kummoisempaa ole kuin halpa kulutusmittari tuossa Duventsin tötselin ja pistorasian välissä. Duventsi vie kulutusmittarin mukaan puhaltimella noin 100-120w (normi asento) ja kun kompura käy niin yhteensä noin 700-850w. Ja tuostahan sen kulutuksen voikin sitten laskea Duventsin osalta kun vertaa tuohon 1-wire mittaukseen vaikka vuoden ajalta niin saa Duventsin osuuden. Mutta mitään sen ihmeellisempää ei ole.

    Tuohon 1-wire systeemiin kyllä saisi ihan oikean sähkönkulutuksenkin mittauksen lisättyä mutta en ole sitä vielä niin innostunut seuraamaan.

    Hyvä tsydeemi kaiken kaikkiaan. Aurinkokeräimet täytyy hommata jossain vaiheessa ja tuo maapiiri pitäisi vielä kytkeä.

    Hyvä että olet päätynyt oikeaan vesitakkaan etkä mihinkään Tulikiven feikkiin :) Hoxterista ei ole kuin hyvää sanottavaa. Nytkin siinä tulet lepattaa. Millainen tuo LTO piippu on?

    -Jari

    VastaaPoista
  5. Ok, kuullostaa hyvältä. Mukava kuulla että systeemi pelaa hienosti, tuo vähän lisä varmistusta oikean järjestelmän valinnasta.

    Vaihtoehtoina on ollut Elmo-hukka tai sitten Härmä-Airin koko piippu, saisi korvausilman samalla. Tosin pääsuunnittelija oli sitä mieltä että kun takka ja kiuas tulevat eri kerroksiin, niin takalle siisti sisustuspiippu (Härmä Air, tms) ja kiukaalle Schiedelin rondo air korvausilmakanavalla ja LTO-elementti saunan puolelle. Vähän on vielä hakusessa koko homma piipun/piippujen osalta, muuten tosin alkaakin olla talokuvio hyvin pitkälle valmiiksi suunniteltu. Teille ilmeisesti tuli pienemmällä vesitilavuudella oleva elementti? Mikä sai teidät päätymään tuohon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EDITOITU

      Moi,

      Sellanen havainto että kun ilma kylmenee tuonne +2 pintaan ja talonlämmitys alkaa niellä enemmän lämpöä varaajasta, ei tuo kompuran antama 3kW riitä enään meidän taloa pelkästään lämmittämään.

      Itse vision seuraavia:.
      - Pitäisi olla tehokkaampi kompura. (No sekin teho loppuu jossain vaiheessa)
      - Sähkövastuksen synkkaus MELP:n kanssa niin että siinä on sama rajaarvo lämmitykselle ja sama eroalue. Esim. raja +50 ja lopetetaan lämmittäminen kun +55 saavutettu. => NÄIN TEIN JA TOIMII OUMANNIN KAUTTA HYVIN.

      Jälkimmäinen kuulostaa parhalta koska silloin ei kuitenkaan mennä pelkällä sähkövastuksella vaan myös kompura lämmittää varaajaa.

      Maapiiri on myös tulossa käyttöön, mutta ei silläkään ihmeitä aikaan saada koska tuloilma saadaan useimmiten juurikin tuohon nollan pintaan. Mutta kyselen tästä Datasteeliltä miten ovat ajatelleet.

      Mutta se siitä ja muihin asioihin :)

      Elmo hukka oli minullakin vaihtoehto mutta en millään päässyt valmistajan kanssa kauppoihin kun tyrkytti jotain piippusysteemiä minulle (jota en halunnut). Lisäksi tuossa heräsi epäilyksiä paineen kesto ja varolaitteet (jollaiset vesitakassakin pitää olla). Tuo meidän kiukaassa oleva systeemi on sellainen että kestää paljon painetta ja siinä kiertään vain pari litraa vettä linjassa. Tosin tuon teho tuntuu kyllä niin mitättömältä että en tiedä voiko tuota suositella. 8kw pitäs olla mutta ei tuon 2-wiren mukaan kyllä paljoa näy kun lämmittää. Ehkä nippanappa pesuvedet saa. Tosin aion tuotakin vielä viritellä viksummaksi, jospa se siitä.

      18. lokakuuta 2012 19.32

      Poista
  6. Terve

    Mites ne kylmät päivät meni tuon laitteiston kanssa. Löytyikö apuja tuohon kompuran kanssa lämmittämiseen?

    Minulla on suunnittelun alla saneerausprojekti ja olen miettimässä talooni suorasähkön rinnalle jotain helpottamaan sähkölaskuissa. Tämän tyyppinen ratkaisu on yksi vaihtoehto. Olisi hienoa, jos vielä saisit aikaiseksi pienen päivityksen missä olisi kuvaajat vaikka viime aikojen lähes 20 asteen pakkasista. Miten laite silloin toimi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro, kirjottelen kohta lisää juttua kun saan tuon maapatterin kunnolla toimintaan. Se on käytössä mutta ei jostain syystä pyöritä vettä vielä täydellä teholla. Mutta palaillaan tähän kun saan systeemit pyörimään kunnolla.

      Mutta kuten tuossa jo aikaisemmin mainitsin niin 3kw kompurateholla ei taloa lämmitetä pakkasilla. Osa-apuna toki toimii. Lämmitti kyllä talon ja käyttövettä kevät,kesä ja syksy akselilla meidän tapauksessa. Talvella iso osa hyödystä menee sitten ilman lämmittämiseen tuon tuloilman jälkilämmitykseen ja mitä kylmempi sen enemmän ilmaa pitää lämmittää kun kompura käy. Toki jos laitteella tuottaa vain esim käyttövettä niin tilanne on taas talven osalta eri.

      Mutta tulossa lähiaikoina lisää juttua...

      Poista
  7. Moi, meillä alkaa rakennusprojekti noin huhtikuussa. Tästä Duventsista kuultiin vastaavalta mestarilta ja kiinnostuimme heti siitä. Kiitos Jarille kun jaksaa kirjoittaa kokemuksiaan tänne, mekin seuraamme mielenkiinnolla Duventsin pärjäämistä. Terveisin Jaana ja Erkki Järvenpää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä mittään. Aika perillä laitteesta jo olen ja voin suositella sitä kyllä. Laitan lisää kokemuksia jahka taas ehtii keskittyä paremmin bloggaukseen.

      Poista
  8. Hei!

    Oletko saanut maapiirin toimimaan? Meillä on ollut käytössä täällä Kauhajoella juuri sama lämmityssysteemi kuin teillä uudessa 10-talossa pari kuukautta. Meillä on yhdessä kerroksessa tilaa 176 neliötä. Takka on normaali; ei vesitakka. Olisi kiva vaihtaa kokemuksia asetuksista yms., vaikka ihan s-postin välityksellä. Teron kanssa olen kans tehnyt kaupat ja yhteistyötä projektin suhteen. Ilmottele, jos olet kiinnostunut jakamaan kokemuksia.

    Sami Kiukkonen
    Kauhajoki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro,

      Säädin, patteri ja lämmönsiirrin aurinkoa varten on jo kytketty ja periaatteessa toiminnassa mutta tuohon täytyy tehdä vielä muutoksia. Sen vuoksi en ole vielä tänne kirjoitellut aiheesta. Mailaile ihmeessä niin vaihdellaan kokemuksia. jari [piste] jamsa [miukumauku] gmail[piste]com

      Poista
  9. Onko siis kompura ollut päällä kun nämä 50->60 asteen hypyt varaajassa tuon 1-wire graafien mukaan? Pumppaako se lämmön jäteilmasta suoraan siten että raitis ilma pitää erikseen silloin lämmittää vai vasta LTO kennon jälkeen(ulkopuolella)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo 10 asteen hyppy on vesitakasta. Kompuran päällä olon näkee kun jäteilma ja LTO-OUT arvot laskee (kuopalle).

      Lämpötuotetaan poistoilmasta ja tämän jälkeen jäteilma menee LTO kennon kautta kartanolle. Kun kompura ei käy, pelkkä LTO käytössä. Jälkilämmitys on LTO kennon jälkeen.

      Poista
    2. Terve,

      rakennan itse tällä hetkellä, Duventsia mietin kovasti lämmönlähteeksi. Mikä sinun kokemuksesi ensimmäisestä vuodesta (?) on, voitko suositella laitetta? Saako rahoille vastinetta?

      Toimintavarmuus ym. tietysti arveluttaa myös, saisi olla priimatasolla.

      200m vesiputkea on vedetty anturan tasoon (maapiiri), ja Tulikiven takka tehokkaammalla lämmönsiirrinpaketilla alkaa olemaan muurattuna.. aurinkokeräimiäkin olen harkinnut, vielä jatkuu arpominen hankinko LTO koneen vain Duventsin.

      TL

      Poista
    3. Moi, omien kokemuksien perusteella voin suositella lämpimästi. Maapiirin ansiosta jaksaa lämmitellä taloa pitkälle alku talveen asti. En tiedä mikä hinta on nyt, mutta jos kunnollinen LTO kone maksaa sen 3t€ niin parin tonnin lisäsijoituksella saat käyttöveden ja talon lämmityksen noin 2/3 vuoden tarpeesta 3 cop hyötysuhteella (maapiirin avustuksella). Lisäksi en tiedä saako mihinkään muuhun järjestelmään näin fiksua aurinko systeemiä kiinni joka osaa kohdistaa älykkäästi aurinkolämmön tuloilmanesilämmitykseen tai tarvittaessa käyttöveteen.

      Lastentaudit on jo hiottu pois ja meillä kone on toiminut "pilotti säätöjen" jälkeen moiteettomasti.

      Mikäli varaajaa lämmitetään puulla (vesitakka), kannattaa maapiiri ottaa ennen konetta (ei koneen sisälle).

      Poista
  10. Niin ne kustannukset kaikkineen , koneitten hankinnat Melpit ,LTO, varaaja vesitakka. Mitä tämä kaikki kustantaa kilowattia kohden???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ne kustannukset...
      Hormi, varaaja, putket(vesitakka ja varaaja), vesitakka, MELP, MLV piiri ja patteri, kiuaslämmönsiirrin putkineen. Olisko siinä 15-20t€ välillä...

      Poista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Terve!
    mitä tarkoitat tällä kommentilla?
    Mikäli varaajaa lämmitetään puulla (vesitakka), kannattaa maapiiri ottaa ennen konetta (ei koneen sisälle).
    eikös glykolipatteri ole melpin sisällä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla kolmessa paikkaa. Koneen sisällä LTO kennon jälkeen, koneen sisällä puolittain raitisilmakanavan juuressa tai raitisilmakanava putkessa (kuten minulla).

      Eroa tulee siitä onko LTO kennon jälkeen vai ennen.

      Poista
    2. ...ja voi olla että on vielä muitakin vaihtoehtoja maapiirille. Nämä olivat vaihtoehtoina minulla...

      Poista
  13. okei. miten sitten tuo lammittääkö vesitakkaa usein vai ei vaikuttaa tuohon sijoitteluun?
    tai ylipäätään miten se takka vaikuttaa koko maapiiriin?
    sulattaako koneesi usein?
    miten sait glygolikennon siihen putken sisään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäli maapatteri on LTO kennon jälkeen niin käytännössä tuo patteri on käytössä vain kun pumppu käy. Kun vesitakkaa lämmittelee niin ei paljoa pumppu käy. Sama se on jos on jokin muu energialähde lämmittämässä varaajaa ja MELP:n pumppu ei käy

      Ei käytännössä sulattele kuin alle -25 pakkasilla. Maapiirin ansiosta. Sulatus menee päälle muistaakseni kun jäteilma on pariastetta plussan puolella. Glygolikenno on putkeen liitettävä, ei ole putken sisällä. Sama patteri mitä vallox myy.

      Poista
  14. Kuinka jäähdytyksen puoli? Toimiiko kesällä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maapiirin avulla meillä jäähdyttää keskikesällä - loppukesästä tuloilman noin 7-10 astetta ulkoilmaa kylmemmäksi (ulkoilma sieltä mistä se imetään sisään taloon). Maapiirin neste nyt reilun 10 asteista. Jäähdytyksen teho suoraan siis verrannollinen maapiirin nesteen lämpötilaan. Eli keväällä jäähdyttää paremmin kun neste on kylmempää ja nesteen lämpötila riippuu myös miten piiri on kenelläkin vedetty.

      Meillä systeemi kyllä jäähdyttää päivälläkin mutta yksin ei riitä täydellisesti jäähdyttämään jos haetaan esim. 30 asteen helteellä sisäilmaa 23 asteeseen. Itselläni on myös ilmalämpöpumppu kaverina joka sitten kyllä tehostaa jäähdytystä niin että päästään jo vaikka 21 asteeseen kovalla helteellä.

      Lisäksihän tässä on ilman maapiiriä toimiva automatiikka jonka avulla saadaan hyödynnettyä esim. yöllä viileämpää ulkoilmaa. Ohjelmoinnissa annetaan ulkoilman raja (missä jäähdytystä käytetään) sekä sisäilman raja (jossa jäähdytys käytössä). Maapiirille samanmoinen ohjaus...

      Poista